Kun koulurakennus alkaa Lahdessa olla elinkaarensa päässä, on ratkaisu yhä useammin monitoimitalon rakentaminen. Koulu vie uudesta monitoimitalosta suurimman osan, mutta myös muille kaupungin palveluille jää riittävästi tilaa. Näitä palveluja ovat esimerkiksi päiväkodit ja kirjastot.
– Olemme todenneet, että monitoimitalot ovat paras ratkaisu monessa tilanteessa. Vanhoja rakennuksia ei kannata korjata loputtomasti. Kun uusia rakennuksia rakennetaan, kannattaa niihin keskittää useampia palveluja. Nämä suuret rakennukset ovat yleensä betonirakenteisia, vähintäänkin runkojensa osalta, kertoo Lahden Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Leena Pirttilä.
Pirttilä on koulutukseltaan rakennusalan diplomi-insinööri ja työskennellyt Lahden Tilakeskuksessa jo 15. vuoden ajan.
– Tilakeskuksen tehtävä on järjestää toimitiloja ja niihin liittyviä palveluja Lahden kaupungin muille organisaatioille, tiivistää Pirttilä.
Monitoimitaloja koulujen tilalle
Lahden Tilakeskuksen hoidossa ovat kaupungin koulut, päiväkodit, kirjastot, julkisen terveydenhuollon kiinteistöt sekä muun muassa urheilukeskus kaikille suomalaisille tuttuine hyppyrimäkineen. Uusia monitoimitaloja rakennetaan parhaillaan eri puolille kaupunkia ja myös vanhempien rakennusten monikäyttöisyyttä parannetaan. Launeelle ja Renkomäkeen ovat valmistumassa uudet monitoimitalot ja Kivimaan koulusta tehdään laajennuksen ja perusparannuksen yhteydessä monitoimitalo.
– Kaikissa taloissa on vähintään betonirunko. Useimmissa betoni on myös julkisivu- ja sisäseinämateriaali. Renkomäen monitoimitalo toteutetaan elinkaarimallilla, jossa rakennuksen suunnittelija ja rakennuttaja huolehtii myös talon ylläpidosta pitkälle tulevaisuuteen, toteaa Pirttilä.
Suuret rakennukset ja betoni ovat hyvä yhtälö
Keväällä 2021 valmistuu Lahteen Rakokiven monitoimitalo, joka rakennetaan vanhan ja huonokuntoisen koulun tilalle. Samaan rakennukseen muuttavat ala-asteen koulun kanssa myös päiväkoti sekä kirjasto. Monitoimitalon pääkäyttäjäryhmät ovat lapset ja nuoret. Kirjastoa käyttävät kaikenikäiset kaupunkilaiset ja koulun tiloja ilta-aikaan myös monet erilaiset yhdistykset ja kansalaisjärjestöt.
– Jos olisimme rakentaneet Rakokiveen pelkän koulun, olisimme voineet harkita muitakin rakennusmateriaaleja. Kun rakennuksesta tulee suuri monitoimitalo, betoni oli luonteva valinta. Se on teknisiltä ominaisuuksiltaan sopiva juuri tällaiseen tarkoitukseen, painottaa Pirttilä.
– Betoni on luja, kestävä ja turvallinen rakennusmateriaali, jolla on hyvät äänieristysominaisuudet. Se on myös helposti muotoiltavissa ja sillä on vähäinen huollon tarve. Meidän kannaltamme sen vahvuuksia ovat myös hyvä saatavuus sekä toimivat markkinat Suomessa.
Terveellinen koulurakennus on kiinni kolmesta asiasta
Koulujen kohdalla on Suomessa puhuttu paljon sisäilmaongelmista. Pirttilän mukaan eräs keskeinen syy huonoon sisäilmaan löytyy menneiden vuosikymmenten rakennustavoista. Esimerkiksi monet 1970-luvulla hyvinä pidetyt suunnitteluratkaisut ovat myöhemmin osoittautuneet riskirakenteiksi. 1990-luvun alun laman vuoksi jouduttiin siirtämään rakennushankkeita ja säästämään rakennusten ylläpidosta. Myöhemmin ongelmia on ilmaantunut myös liimattavien lattiapinnoitteiden yhteydessä.
– Lattiapinnoitteiden aiheuttamia ongelmia on joskus laitettu myös betonirakenteiden syyksi, mutta itse arvelen, että ongelmat johtuvat enemmänkin pinnoitteissa käytetyistä liimoista. Tekninen kehitys tulee toivottavasti poistamaan tämän ongelman tulevaisuudessa, uskoo Pirttilä.
Kun rakennuksesta halutaan saada terveellinen, edellyttää se Leena Pirttilän mukaan kolmea asiaa:
1. Hyvää suunnittelua
2. Hyvää ja huolellista rakentamistapaa
3. Hyvää ylläpitoa, siivousta unohtamatta.
