Kulunut heinäkuu tarjosi roppakaupalla monien rakastamaa lämpöä, joka paikoin yhä jatkuu. Kun mittari kipuaa hellelukemiin, rannat ja terassit houkuttelevat kesän viettoon, mutta omasta kodista voi muodostua tukala paikka. Korkeista huonelämpötiloista kärsivät erityisesti iäkkäät ja sairaat, jotka eivät kuntonsa vuoksi välttämättä pääse edes ulkoilemaan. Moni työssäkäyvä puolestaan tuskailee helteen heikentämien yöunien vuoksi.
Ilmastonmuutoksen edetessä hellekausien arvioidaan pitenevän ja yleistyvän, ja yhä kasvavassa määrin tämä koskee myös viileää Pohjolaamme. Etenkään Suomen vanhempaa asuntokantaa ei ole suunniteltu pitkiä hellejaksoja ajatellen, mistä seuraa epämukavuutta ja jopa haittaa hyvinvoinnille. Korkeat huonelämpötilat tunnistetaan nykyään entistäkin selvemmin terveysriskiksi, ja asuntojen enimmäislämpötilarajaa ollaankin laskemassa riskien pienentämiseksi.
Tunnettuja keinoja kodin lämpötilan hillitsemiseen ovat auringolta suojaavat sälekaihtimet sekä tuulettaminen yöaikaan. Lisäksi parvekelasit kannattaa avata ja turhat sähkölaitteet sulkea. Moni hakee helpotusta myös tuulettimien avulla, joskaan yksinkertaisimmat mallit eivät aidosti viilennä huonetta, vaan vaikutus tapahtuu ainoastaan iholla. Järeämpi ja tehokkaampi keino on hankkia joko kiinteästi asennettava, taloyhtiön luvan edellyttävä ilmalämpöpumppu tai siirrettävä jäähdytyslaite, joka puhaltaa kuuman ilman ulos esimerkiksi ikkunasta. Kaikkiin asuntoihin ja tilanteisiin nämä eivät kuitenkaan sovellu.
Koska tulevaisuuden kesät todennäköisesti tuovat tullessaan yhä lämpimämpiä jaksoja, on viilennystä hyvä miettiä jo asunnon hankintavaiheessa, jolloin mahdollisuudet vaikuttaa ovat laajemmat. Huomiota kannattaa kiinnittää mm. sijaintiin ja pohjaratkaisuun – ylimmän kerroksen asunto, jonka ikkunat ovat etelän ja lännen suuntaan, on erityisen altis korkeiden lämpötilojen syntymiselle, etenkin jos läpituuletusmahdollisuutta ei ole. Tällöin olisi suotavaa, että talosta löytyy keskitetty jäähdytysjärjestelmä tai huoneistokohtainen lämpöpumppu.
Myös rakennusmateriaalilla on merkitystä. Kivitalossa asuminen kannattaa, sillä kivirakenteinen rakennusrunko hidastaa ns. termisellä massallaan asunnon lämpenemistä, lyhentää kuumien jaksojen pituutta ja mahdollistaa asunnon tehokkaan viilentämisen yötuuletuksella, eli läpivedolla yöaikaan ulkoilman ollessa viileämpää. Kevytrakenteisessa talossa tätä mahdollisuutta ei ole, vaan asunnon lämpeneminen tapahtuu nopeasti ja yöllä lämpötila voi laskea epämiellyttävänkin viileäksi.
Asunnon hankintaa suunnittelevan kannattaa muistaa, että kodin liiallinen lämpeneminen on myös kustannuskysymys, sillä jäähdyttäminen tapahtuu yleensä sähköllä. Viisaita valintoja tekemällä voi siis paitsi lisätä asumismukavuutta ja pienentää terveysriskejä, myös säästää asumisvuosien aikana pitkän pennin jäähdytyskustannuksissa.
