Hyvä asuminen on tietysti koko Suomen asia, mutta näkökulma vaihtelee paikkakunnan mukaan. Muuttoliike ja elinkeinorakenteiden ravistelu johtavat toisaalla rakennusten uusien käyttötarkoitusten pohtimiseen. Etelän kasvukeskuksissa taas sopeudutaan kasvavaan väestömäärään.
Kohtuuhintainen asuminen on yleisesti jaettu tavoite. Sen edistäminen on silti työlästä. Työtä on kuitenkin jatkettava.
Eräänä vauhdittavana tekijänä voisi olla sen ajattelun vahvistaminen, että kohtuuhintainen asuminen ja hyvä arkkitehtuuri eivät ole toisensa poissulkevia tekijöitä. Päinvastoin! Järkevillä ratkaisuilla saadaan sekä hyvän näköistä, mielekästä että myös kohtuuhintaista asumista.
Kiviainespohjainen rakentaminen tarjoaa ratkaisuja, jotka kestävät aikaa ja ovat pitkälti huoltovapaita. Nämä vaikuttavat suoraan laskevasti rakentamisen ja edelleen asumisen hintaan. Samalla erilaiset innovaatiot koskien arkkitehtuuria tai muuta suunnittelua ovat tehneet rakennuksista kiinnostavia ja palkittujakin.
Esimerkkejä löytyy jo
Yksi tällainen on muun muassa syksyllä 2018 Espoon keskukseen Reviisorinkatu 6:een arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:n TA-Asumisoikeus Oy:lle suunnittelemat kolme asumisoikeustaloa, jotka vaikuttavat keskieurooppalaisilta kattolyhtyineen, monimuotoisine kattorakenteineen, ranskalaisine parvekkeineen ja punatiilijulkisivuineen. Kohde palkittiin viime vuonna Espoon rakennuslautakunnan ja rakennusvalvontakeskuksen HURRAA-tunnustuspalkinnolla. Se myönnetään vuosittain ajankohtaiselle, erityisen ansiokkaasti ja onnistuneesti toteutuneelle rakennettuun ympäristöön liittyvälle teolle.
Toiseksi esimerkiksi sopii Oulun Pohjantikankuja 4:n kahden massiivitiilirunkoisen kolmikerroksisen kerrostalon kokonaisuus, johon upposi kaikkiaan 445 000 tiiltä. Rakennuksissa on myös huoneistoja, joissa on kokeiltu ulkoseinissä savirappausta ja savimaalausta. TA-Yhtymän aluejohtaja Jouko Knuutinen kertoo, että kohteessa lähtökohtana on ollut mahdollisimman huoltovapaa ja elinkaarikestävä rakentaminen. Ajatukset kääntyivät tällöin vanhojen, hyväksi koettujen rakentamistapojen suuntaan: yksiaineinen seinärakenne ja painovoimainen ilmanvaihto. Kyse on pilottihankkeesta, joka osittain poikkeaa olemassa olevista määräyksistä. Siksi rakenteiden ja ilmanvaihdon toimivuutta seurataan erilaisten anturien ja mittalaitteiden avulla. Mikäli havaitaan, että joku osa-alue ei toimi halutulla tavalla, siihen reagoidaan ja se saatetaan asianmukaiseen kuntoon. Tämä on kirjattu myös rakennusluvan ehtoihin. Kohteen sisäilmasto-olosuhteita sekä käyttäjäkokemusta seurataan jatkossa, samoin verrataan energiankulutusta perinteisen ja nykyaikaisen rakentamistavan mukaisissa rakennuksissa. Lisäksi rakennuksille tehdään elinkaaren hiilijalanjälki- ja ympäristövaikutuslaskelmat. Kohde voitti muuten vuoden 2021 parhaat ARA-neliöt -laatupalkinnon.
Näille uutta luoville ja asukkaan eduksi päätyville ratkaisuille on tärkeää jättää tilaa. Päättäjän ja sääntelijän ei tulekaan esimerkiksi rakennusmateriaaleja koskevilla pakkokaavoilla supistaa eri alueiden rakentamisen mahdollisuuksia. Annetaan rakentamisen ammattilaisille mahdollisuus luoda asukkaan kannalta parhaita mahdollisia ratkaisuja, niin asunnotkin menevät varmasti kaupaksi.
