Matala-alkalinen tasoite

Rakennusten sisäilman laadun merkitystä ihmisten hyvinvoinnille on tutkittu viime vuosina paljon. Sisäilmaongelmia on esiintynyt niin yksityisasunnoissa kuin julkisissa tiloissa, ja niiden aiheuttajana ovat olleet esillä muun muassa lattiapinnoitteet. Ongelmat on liitetty erityisesti muovimattoihin.

Harvoin perimmäinen syy kuitenkaan on itse materiaalissa: olennaista on huomioida rakentamisen kokonaisuus ja ymmärtää eri materiaalien käyttäytyminen eri oloissa.

Rakentamisen muutos

Sitä mukaa, kun ymmärrys sisäilmaongelmien syntymekanismeista on lisääntynyt, on syntynyt uusia ratkaisuja. Kehitys on kulkenut eteenpäin suurin harppauksin. Nykyisin tiedetään, että muovimatoissa käytetyt pehmittimet ja liimat eivät kestä betonin korkeaa alkalisuutta. Jos muovimatto asennetaan suoraan betonin päälle, alkalinen kosteus vahingoittaa pinnoitetta, minkä seurauksena sisäilmaan voi vuosien myötä vapautua terveydelle haitallisia yhdisteitä.

Innovaatio

Matala-alkalinen tasoite on vastaus lattiamateriaaleihin liittyviin sisäilmaongelmiin. Betonin ja lattiapinnoitteen väliin asennettava tasoitekerros estää tehokkaasti alkalisen kosteuden kulkeutumisen päällysrakenteeseen. Näin päällyste pysyy vaurioitumattomana ja terveellinen sisäilma on turvattu.

Betoni ja muovimatot ovat oikein käytettynä toimivia, turvallisia rakennusmateriaaleja – ja matala-alkalinen tasoite on niiden paras ystävä, joka varmistaa, että tulevaisuuden kouluissa, kodeissa ja sairaaloissa kaikki saavat nauttia puhtaasta sisäilmasta.

Muhoksen Yläkoulu

Lataa ”Matala-alkaliset tasoitteet” -yhteenveto pdf-versiona.

Suomi on rakennettu kivestä ja kivi tuottaa myös tulevaisuuden rakentamisen innovaatioita. Huomisen Suomi rakentaakin siltaa historiaa kuvanneesta Suomen matkassa -kampanjasta kohti uutta.

Matala-alkalinen tasoite

Rakennusten sisäilman laadun merkitystä ihmisten hyvinvoinnille on tutkittu viime vuosina paljon. Sisäilmaongelmia on esiintynyt niin yksityisasunnoissa kuin julkisissa tiloissa, ja niiden aiheuttajana ovat olleet esillä muun muassa lattiapinnoitteet. Ongelmat on liitetty erityisesti muovimattoihin. Harvoin perimmäinen syy kuitenkaan on itse materiaalissa: olennaista on huomioida rakentamisen kokonaisuus ja ymmärtää eri materiaalien käyttäytyminen eri oloissa. Rakentamisen muutos Sitä … Continued

Graafinen betoni

Ihmiset muuttavat kaupunkeihin työn, toimeentulon ja hyvän elämän toivossa. Kaupungistuminen tuo ihmisiä yhteen. Suomessakin kaupungistumisaste on kasvanut, vaikka se edelleen arvioidaan teollisuusmaana matalaksi. Kasvava väestö vaatii kaupungeilta ja rakennetulta ympäristöltä entistä enemmän. Kuluttajan, käyttäjän ja asujan tavoitteet painavat vaakakupissa.

Kennoharkko

Ilmastonmuutos vaikuttaa jokaisen elämään. Päästöjä on vähennettävä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Energiantuotannon vastatessa merkittävästä osasta päästöjä, on energiatehokkuuden kasvattaminen nähty tärkeäksi vaikuttavaksi valinnaksi. Ilmaston ohella ihmisten hyvinvointi laajemmin on korostunut. Esimerkiksi hyvään asumiseen liittyen sisäilmasta ja pienhiukkasista tiedetään tänään paljon enemmän kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

Kuitubetoni

Kaupungistumisen myötä tiivistyvät fyysisesti niin talous, kulttuuri kuin kanssaeläminenkin. Talouden keskeinen kirittäjä tuottavuus haastaa kehityksessä kaupunkien rakentamisen. On kyettävä rakentamaan uutta, parempaa ja kustannustehokkaasti. Uudessa maailmassa vastaukseksi eivät kelpaa vanhat kaavamaiset ratkaisut, vaan päinvastoin: tarvitaan vaihtoehtojen kirjoa sekä kykyä vastata kansalaisten ja kuluttajien odotuksiin. ”Arkkitehtuurissa suositaan uudenlaista estetiikkaa ja materiaalin taipumista moneen.” Rakentamisen muutos Rakennettu … Continued

Vihreä betoni

Viimeistään kansainvälisen ilmastopaneelin raportin vaadittua ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen, käynnistyi vaikuttava – kansalaisliikehdinnän ja valtiot sekä muut julkiset toimijat yhdistävä – globaali muutos päästöjen vähentämiseksi. Tämä muutos läpäisee kaikki toimialat, eikä rakentaminen muodosta poikkeusta. Jatkossa toimialojen kehitystä kirittävät innovaatioiden rinnalla entistä vaativammat päästötavoitteet.

Ilmaa puhdistavat betonilaatat ja -kivet

Teollisuudesta ja liikenteestä syntyvät typpioksidipäästöt aiheuttavat ihmisille hengitystieoireita ja luonnossa rehevöitymistä ja happamoitumista. Ilmanlaatuun liittyvät ongelmat ovat suuria etenkin kaupunkien keskustoissa, joissa typpioksidipitoisuudet kohoavat ruuhka-aikoina. Ymmärrys ympäristö- ja terveyshaitoista on luonut yhteiskunnan eri toimialoja yhdistävät tavoitteet päästöjen vähentämiseksi, ja tulevaisuus tuonee tullessaan enenevässä määrin muutoksia niin teollisuuden käytäntöihin, liikenteeseen ja autokantaan kuin kaupunkisuunnitteluunkin.