1910-luvulla maailma paloi. Ensimmäinen maailmansota riehui, mikä vaikutti merkittävästi myös Suomen asemaan. Maa itsenäistyi Venäjän vallasta vuonna 1917, eduskunnan päättäessä asiasta sittemmin puretussa Heimolan talossa. Seuraavana vuonna puhkesi kansan rikki repinyt sisällissota.
Vuosisadan alussa 70 prosenttia suomalaisista sai vielä elantonsa alkutuotannosta ja väestö asui maaseudulla. Suomi alkoi kuitenkin muuttua ja kasvavat kaupungit vetivät väkeä puoleensa. Itsenäistymisen vuosikymmenellä kansallinen identiteetti muotoutui myös rakentamisessa.
Edelleen aktiivisessa käytössä oleva Kansallismuseo avattiin vuonna 1916. Tasavallan presidentin, Suomen valtiopäämiehen, kesäasunto Kultaranta puolestaan valmistui alun perin aikansa rikkaimman suomalaisen, suurliikemies Alfred Kordelinin toimesta. Maan itsenäistymisen vuosikymmenellä myöhemmin kansallisina symboleina toimineet rakennukset olivatkin keskeisessä asemassa.
Kansallismuseo tarjoaa nimensä mukaisesti kansallisesti merkityksellisiä elämyksiä sekä kuluneilta sadalta vuodelta että jo ajalta ennen itsenäisyyttä. Sen kantavana ajatuksena on itsessään rakennuksena heijastaa Suomen arkkitehtuurihistorian eri vaiheita. Suomen itsenäistyessä Valtion historiallinen museo nimettiin uudelleen Suomen kansallismuseoksi. Kuva: Museovirasto, Simo Rista
Kultaranta toimii presidentin kesäasuntona. Juhannus huomioidaan Kultarannassa omalla tavallaan. Siihen mennessä presidentti saapuu sinne ja juhannuskokko läheisellä karilla juhlistaa koko Naantalin seutua. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia
Suomen eduskunta kokoontui Heimolan talossa 1911–1931. Suomen itsenäisyysjulistuksen hyväksymisen lisäksi eduskunta myös valitsi siellä Friedrich Karlin toimimaan kuninkaana tilanteessa, jossa Suomesta olisi tullut monarkia. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo
Asuminen oli vuosisadan alun Suomessa eriytynyttä: toisaalla oli työväenkaupunginosia, jotka olivat vain osin suunniteltuja. Kantakaupungeissa taas oli isoja porvarisasuntoja. Eliel Saarisen suunnittelemat Suomen vanhimmat rivitalot valmistuivat Munkkiniemeen (kuva) 1910-luvulla.
