1910-luku: maailmanpalo ja itsenäistyminen

1910-luvulla maailma paloi. Ensimmäinen maailmansota riehui, mikä vaikutti merkittävästi myös Suomen asemaan. Maa itsenäistyi Venäjän vallasta vuonna 1917, eduskunnan päättäessä asiasta sittemmin puretussa Heimolan talossa. Seuraavana vuonna puhkesi kansan rikki repinyt sisällissota.

Vuosisadan alussa 70 prosenttia suomalaisista sai vielä elantonsa alkutuotannosta ja väestö asui maaseudulla. Suomi alkoi kuitenkin muuttua ja kasvavat kaupungit vetivät väkeä puoleensa. Itsenäistymisen vuosikymmenellä kansallinen identiteetti muotoutui myös rakentamisessa.

Edelleen aktiivisessa käytössä oleva Kansallismuseo avattiin vuonna 1916. Tasavallan presidentin, Suomen valtiopäämiehen, kesäasunto Kultaranta puolestaan valmistui alun perin aikansa rikkaimman suomalaisen, suurliikemies Alfred Kordelinin toimesta. Maan itsenäistymisen vuosikymmenellä myöhemmin kansallisina symboleina toimineet rakennukset olivatkin keskeisessä asemassa.

kansallismuseo_700x500
Kansallismuseo tarjoaa nimensä mukaisesti kansallisesti merkityksellisiä elämyksiä sekä kuluneilta sadalta vuodelta että jo ajalta ennen itsenäisyyttä. Sen kantavana ajatuksena on itsessään rakennuksena heijastaa Suomen arkkitehtuurihistorian eri vaiheita. Suomen itsenäistyessä Valtion historiallinen museo nimettiin uudelleen Suomen kansallismuseoksi. Kuva: Museovirasto, Simo Rista

 

Kultaranta toimii presidentin kesäasuntona. Juhannus huomioidaan Kultarannassa omalla tavallaan. Siihen mennessä presidentti saapuu sinne ja juhannuskokko läheisellä karilla juhlistaa koko Naantalin seutua. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

 

Suomen eduskunta kokoontui Heimolan talossa 1911–1931. Suomen itsenäisyysjulistuksen hyväksymisen lisäksi eduskunta myös valitsi siellä Friedrich Karlin toimimaan kuninkaana tilanteessa, jossa Suomesta olisi tullut monarkia. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

 

Asuminen oli vuosisadan alun Suomessa eriytynyttä: toisaalla oli työväenkaupunginosia, jotka olivat vain osin suunniteltuja. Kantakaupungeissa taas oli isoja porvarisasuntoja. Eliel Saarisen suunnittelemat Suomen vanhimmat rivitalot valmistuivat Munkkiniemeen (kuva) 1910-luvulla.

 

dokumentti-ikoni_78x100

Tulosta sisältö:
1910-luku: maailmanpalo ja itsenäistyminen (PDF)

 

Siirry seuraavalle vuosikymmenelle! 1920-luku: iloa ja modernisaatiota

1910-luku: maailmanpalo ja itsenäistyminen

1910-luvulla maailma paloi. Ensimmäinen maailmansota riehui, mikä vaikutti merkittävästi myös Suomen asemaan. Maa itsenäistyi Venäjän vallasta vuonna 1917, eduskunnan päättäessä asiasta sittemmin puretussa Heimolan talossa. Suomi alkoi muuttua ja kasvavat kaupungit vetivät väkeä puoleensa.

1920-luku: iloa ja modernisaatiota

1920-luvulla alkoi kansallinen eheytyminen ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja kansakunnan väkivaltaisen sisäisen välienselvittelyn jälkeen. Raskaan vuosikymmenen jälkeen ilo palasi arkeen ja talouskin nousi korkeasuhdanteeseen.

1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

1930-luvun Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta, vaikka kaupungit kasvoivat. Maailmanlaajuinen lama sai ääriliikkeet voimistumaan, ja kansallinen ilmapiiri oli kireä ja levoton. Rakentaminen muuttui. Alvar Aalto edusti usealla tältä vuosikymmeneltä historiaan jääneellä rakennuksella funktionalismin tyylisuuntaa.

1940-luku: sodasta rauhaan

Suomi oli sotatilassa lähes seitsemän ensimmäistä vuotta 1940-luvulla. Kivestä rakennettu valtakunnan itärajaa myötäillyt Salpalinja torjui hyökkääjää. Toisen maailmansodan jälkeen jälleenrakentamisen tarve oli valtava. Suomeen perustettiin 100 000 uutta pientilaa ja rakennettiin 75 000 asuintaloa.

1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

1950-luku oli Suomelle uuden alun ja kehityksen aikaa. Toisen maailmansodan runtelema maa alkoi vauhdikkaasti teollistua. Vuosikymmenen alussa maa isännöi kesäolympialaiset, joiden myötä tutustuimme muun muassa Coca-Colaan.

1960-luku: murrosten muovaamana

1960-luku muutti Suomea pysyvästi. Murrosvuodet olivat näyttämönä sukupolvikapinalle, jonka ikoninen kotimainen ilmentymä oli Vanhan ylioppilastalon valtaus. Teollistuvan maan sisäinen muuttoliike toi valtavan määrän uusia asukkaita etelän kasvukeskuksiin, mikä asetti uudenlaisia vaatimuksia asuntorakentamiselle.

1970-luku: kehityksen kaaria

1970-luku oli Suomessa kehityksen kyllästämä. Edeltävän vuosikymmenen radikalismia seurasivat ilmapiiriltään rauhallisemmat, mutta samalla tapahtumien täyteiset vuodet.

1980-luku: nousua ennen pohjakosketusta

1980-luku oli Suomessa vahvaa nousukautta, vaikka globaalisti talouskasvu jäi jälkeen aiemmista vuosikymmenistä. Teknologiset edistysaskeleet muun muassa kotitietokoneen ja matkapuhelimen muodossa saivat talouspolitiikassa vastinparikseen voimakkaan deregulaation eli markkinoiden vapauttamisen.

1990-luku: uuteen maailmaan

Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun alussa vaikutti Suomeen niin politiikassa kuin taloudessakin. Rakentamisen elpyessä vuosikymmentä väritti ekologisuuden ja hyvän kaupunkiympäristön korostaminen sekä teollisuusalueiden muuttaminen asuinalueiksi.

2000-luku: notkeaan moderniin

Vuosituhannen vaihteen Suomessa väestö keskittyi etelään, erityisesti pääkaupunkiseudulle ja rakentaminen korostui. Asumiseen ja rakennuksiin aika toi monimuotoisuutta ja värejä. Asuntojen pohjakaavat väljentyivät ja parvekkeet laajenivat.

2010-luku: kestävää koetellaan

2010-luku on laittanut kestävyyden monella tapaa koetukselle. Globaalisti ilmastoasiat ovat nousseet ennennäkemättömällä tavalla agendalle johtaen Pariisin sopimukseen. Ympäristönäkökohdat ovat korostuneet myös kotimaisissa valinnoissa.

Testaa tietosi: Suomen matkassa -visa

Suomen matkassa -kampanjan innoittamana kokosimme leikkimielisen visan, jossa voit ennen tai jälkeen juhlajulkaisuumme tutustumista testata suomalaisten kivirakennusten historiaosaamisesi vuosikymmen kerrallaan. Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta jouluvisan myötä!