1940-luku: sodasta rauhaan

Suomi oli sotatilassa lähes seitsemän ensimmäistä vuotta 1940-luvulla. Varsinaisena sota-aikana puolustusvoimien päämaja sijaitsi Mikkelissä lähellä rintamaa. Kivestä rakennettu valtakunnan itärajaa myötäillyt Salpalinja torjui hyökkääjää.

Sota rikkoi yhteiskunnan monella eri tapaa ja edellyttikin päättyessään valtavaa uudelleenrakennustyötä. Valvontakomission varjo eli yhteiskunnan yllä, uutta yhteiseloa rakennettiin. Myöskään rakennettu ympäristö ei ollut entisensä. Lapin sodan myötä erityisen pahasti kärsi pohjoinen. Rovaniemellä onkin asemaakaavaa myöten edelleen vahvasti läsnä sodanjälkeinen rakentaminen.

Toisen maailmansodan jälkeen jälleenrakentamisen tarve oli valtava. Maaseutua ryhdyttiin rakentamaan ensimmäisenä. Suomeen perustettiin sodan jälkeen 100 000 uutta pientilaa ja rakennettiin 75 000 asuintaloa. 1943 säädetty keskussairaalalaki toi muassaan uudet sairaalarakennukset. 1940-luvulla funktionalismin avoin rakennustapa yhdistyi lähiöaatteeseen, ja syntyi suomalainen metsäkaupunki. Sodassa tuhoutuneista taloista puolestaan kierrätettiin materiaaleja uusiin rakennuksiin. Sodan vuosikymmen päättyi rauhaan, mutta elää edelleen vahvasti rakennuksissa.

 

mikkeli_700x500

Mikkeli oli valittu Suomen puolustusvoimien päämajan sijoituspaikaksi, koska sen nähtiin olleen sopivalla etäisyydellä tulevista rintamista. Päämajan toimintojen keskus oli Mikkelin keskuskansakoulu, jossa toimii nykyisin museo. Kuva: Sotamuseo

 

salpalinja_700x500

Salpalinja (kuvassa Vironlahti) muodosti satojen kilometrien muodostelman Suomen itärajalla. Sillä ei koskaan taisteltu, vaan hyökkäys onnistuttiin torjumaan aiemmin. Kuva: MV/RHO 34026 Ulla-Riitta Kauppi 1994

 

torni_700x500

Suomen ja Neuvostoliiton välirauhansopimuksen ehtoja jäi maahan valvomaan valvontakomissio, joka piti majapaikkaansa Hotelli Tornissa Helsingissä. Kuva: Olof Sundström Museovirasto – Musketti

 

Joensuun-sairaala-700x500

Keskussairaalalain myötä Pohjois-Karjalan keskussairaala rakennettiin vuonna 1953 ja näin siitä tuli samalla maan ensimmäinen keskussairaala. Kuva: Siun sote, Pohjois-Karjalan keskussairaala

 

dokumentti-ikoni_78x100
Tulosta sisältö:
1940-luku: sodasta rauhaan

 

Siirry edelliselle vuosikymmenelle! 1930-luku: ääri-ilmiöiden aika 

Siirry seuraavalle vuosikymmenelle! 1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

1910-luku: maailmanpalo ja itsenäistyminen

1910-luvulla maailma paloi. Ensimmäinen maailmansota riehui, mikä vaikutti merkittävästi myös Suomen asemaan. Maa itsenäistyi Venäjän vallasta vuonna 1917, eduskunnan päättäessä asiasta sittemmin puretussa Heimolan talossa. Suomi alkoi muuttua ja kasvavat kaupungit vetivät väkeä puoleensa.

1920-luku: iloa ja modernisaatiota

1920-luvulla alkoi kansallinen eheytyminen ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja kansakunnan väkivaltaisen sisäisen välienselvittelyn jälkeen. Raskaan vuosikymmenen jälkeen ilo palasi arkeen ja talouskin nousi korkeasuhdanteeseen.

1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

1930-luvun Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta, vaikka kaupungit kasvoivat. Maailmanlaajuinen lama sai ääriliikkeet voimistumaan, ja kansallinen ilmapiiri oli kireä ja levoton. Rakentaminen muuttui. Alvar Aalto edusti usealla tältä vuosikymmeneltä historiaan jääneellä rakennuksella funktionalismin tyylisuuntaa.

1940-luku: sodasta rauhaan

Suomi oli sotatilassa lähes seitsemän ensimmäistä vuotta 1940-luvulla. Kivestä rakennettu valtakunnan itärajaa myötäillyt Salpalinja torjui hyökkääjää. Toisen maailmansodan jälkeen jälleenrakentamisen tarve oli valtava. Suomeen perustettiin 100 000 uutta pientilaa ja rakennettiin 75 000 asuintaloa.

1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

1950-luku oli Suomelle uuden alun ja kehityksen aikaa. Toisen maailmansodan runtelema maa alkoi vauhdikkaasti teollistua. Vuosikymmenen alussa maa isännöi kesäolympialaiset, joiden myötä tutustuimme muun muassa Coca-Colaan.

1960-luku: murrosten muovaamana

1960-luku muutti Suomea pysyvästi. Murrosvuodet olivat näyttämönä sukupolvikapinalle, jonka ikoninen kotimainen ilmentymä oli Vanhan ylioppilastalon valtaus. Teollistuvan maan sisäinen muuttoliike toi valtavan määrän uusia asukkaita etelän kasvukeskuksiin, mikä asetti uudenlaisia vaatimuksia asuntorakentamiselle.

1970-luku: kehityksen kaaria

1970-luku oli Suomessa kehityksen kyllästämä. Edeltävän vuosikymmenen radikalismia seurasivat ilmapiiriltään rauhallisemmat, mutta samalla tapahtumien täyteiset vuodet.

1980-luku: nousua ennen pohjakosketusta

1980-luku oli Suomessa vahvaa nousukautta, vaikka globaalisti talouskasvu jäi jälkeen aiemmista vuosikymmenistä. Teknologiset edistysaskeleet muun muassa kotitietokoneen ja matkapuhelimen muodossa saivat talouspolitiikassa vastinparikseen voimakkaan deregulaation eli markkinoiden vapauttamisen.

1990-luku: uuteen maailmaan

Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun alussa vaikutti Suomeen niin politiikassa kuin taloudessakin. Rakentamisen elpyessä vuosikymmentä väritti ekologisuuden ja hyvän kaupunkiympäristön korostaminen sekä teollisuusalueiden muuttaminen asuinalueiksi.

2000-luku: notkeaan moderniin

Vuosituhannen vaihteen Suomessa väestö keskittyi etelään, erityisesti pääkaupunkiseudulle ja rakentaminen korostui. Asumiseen ja rakennuksiin aika toi monimuotoisuutta ja värejä. Asuntojen pohjakaavat väljentyivät ja parvekkeet laajenivat.

2010-luku: kestävää koetellaan

2010-luku on laittanut kestävyyden monella tapaa koetukselle. Globaalisti ilmastoasiat ovat nousseet ennennäkemättömällä tavalla agendalle johtaen Pariisin sopimukseen. Ympäristönäkökohdat ovat korostuneet myös kotimaisissa valinnoissa.

Testaa tietosi: Suomen matkassa -visa

Suomen matkassa -kampanjan innoittamana kokosimme leikkimielisen visan, jossa voit ennen tai jälkeen juhlajulkaisuumme tutustumista testata suomalaisten kivirakennusten historiaosaamisesi vuosikymmen kerrallaan. Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta jouluvisan myötä!