1960-luku: murrosten muovaamana

1960-luku muutti Suomea pysyvästi. Murrosvuodet olivat näyttämönä sukupolvikapinalle, jonka ikoninen kotimainen ilmentymä oli Vanhan ylioppilastalon valtaus.

Teollistuvan maan sisäinen muuttoliike toi valtavan määrän uusia asukkaita etelän kasvukeskuksiin, mikä asetti uudenlaisia vaatimuksia asuntorakentamiselle. Seurauksena oli lähiörakentamisen kultakausi ja vauhdikas kaupungistuminen. Rakentamisessa elementtirakentaminen, kerrostalot ja teollinen massatuotanto nousivat esiin, ja jäljet näkyvät edelleen ympäri Suomea.

Samaan aikaan koettiin myös massamuuttoa Ruotsiin. Vuosikymmenen loppupuolella toteutettiin Saimaan kanavan kolmas rakentaminen, joka paransi yhteyttä Saimaalta Suomenlahdelle.

SuomenMatkassa1960_VanhaYlioppilastalo_700x500

Vuonna 1968, päivää ennen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlia opiskelijaoppositio valtasi juhlapaikan eli Vanhan ylioppilastalon. Eurooppalaisen opiskelijaliikkeen radikalisoituessa tapahtumasta kasvoi kotimainen sukupolvikokemus. Kuva: Salokorpi A., Helsingin kaupunginmuseo

SuomenMatkassa1960_SaimaanKanava_700x500

Saimaan kanavan maaperä on Venäjän valtion omistuksessa, mutta Suomi on vuokrannut sen pitkällä vuokrasopimuksella. Mälkiän sulussa pudotusta on 12,4 metriä. Kuva: Pietinen Aarne, Museovirasto – Musketti

SuomenMatkassa1960_ViitaniemiJkl_700x500

Lähiötalot sijoitettiin avoimen periaatteen mukaisesti, maastonmuotojen mukaan edullisiin ilmansuuntiin. Tätä veistoksellista asemakaavasommittelua edustaa muun muassa Jyväskylän Viitaniemi. Kuva: Kanerva Teuvo, Museovirasto – Musketti

SuomenMatkassa1960_TampereenYliopisto_700x500

Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti ensin Helsingistä Tampereelle ja muutti sen jälkeen, vuonna 1966 nimensä Tampereen yliopistoksi. Kuva: Salonen Lars Hugo, Museovirasto – Musketti

dokumentti-ikoni_78x100Tulosta sisältö: Suomen matkassa 1960-luku

Siirry edelliselle vuosikymmenelle! 1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

Siirry seuraavalle vuosikymmenelle! 1970-luku: kehityksen kaaria

 

1910-luku: maailmanpalo ja itsenäistyminen

1910-luvulla maailma paloi. Ensimmäinen maailmansota riehui, mikä vaikutti merkittävästi myös Suomen asemaan. Maa itsenäistyi Venäjän vallasta vuonna 1917, eduskunnan päättäessä asiasta sittemmin puretussa Heimolan talossa. Suomi alkoi muuttua ja kasvavat kaupungit vetivät väkeä puoleensa.

1920-luku: iloa ja modernisaatiota

1920-luvulla alkoi kansallinen eheytyminen ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja kansakunnan väkivaltaisen sisäisen välienselvittelyn jälkeen. Raskaan vuosikymmenen jälkeen ilo palasi arkeen ja talouskin nousi korkeasuhdanteeseen.

1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

1930-luvun Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta, vaikka kaupungit kasvoivat. Maailmanlaajuinen lama sai ääriliikkeet voimistumaan, ja kansallinen ilmapiiri oli kireä ja levoton. Rakentaminen muuttui. Alvar Aalto edusti usealla tältä vuosikymmeneltä historiaan jääneellä rakennuksella funktionalismin tyylisuuntaa.

1940-luku: sodasta rauhaan

Suomi oli sotatilassa lähes seitsemän ensimmäistä vuotta 1940-luvulla. Kivestä rakennettu valtakunnan itärajaa myötäillyt Salpalinja torjui hyökkääjää. Toisen maailmansodan jälkeen jälleenrakentamisen tarve oli valtava. Suomeen perustettiin 100 000 uutta pientilaa ja rakennettiin 75 000 asuintaloa.

1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

1950-luku oli Suomelle uuden alun ja kehityksen aikaa. Toisen maailmansodan runtelema maa alkoi vauhdikkaasti teollistua. Vuosikymmenen alussa maa isännöi kesäolympialaiset, joiden myötä tutustuimme muun muassa Coca-Colaan.

1960-luku: murrosten muovaamana

1960-luku muutti Suomea pysyvästi. Murrosvuodet olivat näyttämönä sukupolvikapinalle, jonka ikoninen kotimainen ilmentymä oli Vanhan ylioppilastalon valtaus. Teollistuvan maan sisäinen muuttoliike toi valtavan määrän uusia asukkaita etelän kasvukeskuksiin, mikä asetti uudenlaisia vaatimuksia asuntorakentamiselle.

1970-luku: kehityksen kaaria

1970-luku oli Suomessa kehityksen kyllästämä. Edeltävän vuosikymmenen radikalismia seurasivat ilmapiiriltään rauhallisemmat, mutta samalla tapahtumien täyteiset vuodet.

1980-luku: nousua ennen pohjakosketusta

1980-luku oli Suomessa vahvaa nousukautta, vaikka globaalisti talouskasvu jäi jälkeen aiemmista vuosikymmenistä. Teknologiset edistysaskeleet muun muassa kotitietokoneen ja matkapuhelimen muodossa saivat talouspolitiikassa vastinparikseen voimakkaan deregulaation eli markkinoiden vapauttamisen.

1990-luku: uuteen maailmaan

Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun alussa vaikutti Suomeen niin politiikassa kuin taloudessakin. Rakentamisen elpyessä vuosikymmentä väritti ekologisuuden ja hyvän kaupunkiympäristön korostaminen sekä teollisuusalueiden muuttaminen asuinalueiksi.

2000-luku: notkeaan moderniin

Vuosituhannen vaihteen Suomessa väestö keskittyi etelään, erityisesti pääkaupunkiseudulle ja rakentaminen korostui. Asumiseen ja rakennuksiin aika toi monimuotoisuutta ja värejä. Asuntojen pohjakaavat väljentyivät ja parvekkeet laajenivat.

2010-luku: kestävää koetellaan

2010-luku on laittanut kestävyyden monella tapaa koetukselle. Globaalisti ilmastoasiat ovat nousseet ennennäkemättömällä tavalla agendalle johtaen Pariisin sopimukseen. Ympäristönäkökohdat ovat korostuneet myös kotimaisissa valinnoissa.

Testaa tietosi: Suomen matkassa -visa

Suomen matkassa -kampanjan innoittamana kokosimme leikkimielisen visan, jossa voit ennen tai jälkeen juhlajulkaisuumme tutustumista testata suomalaisten kivirakennusten historiaosaamisesi vuosikymmen kerrallaan. Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta jouluvisan myötä!