1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

1950-luku oli Suomelle uuden alun ja kehityksen aikaa. Toisen maailmansodan runtelema maa alkoi vauhdikkaasti teollistua. Vuosikymmenen alussa maa isännöi kesäolympialaiset, joiden myötä tutustuimme muun muassa Coca-Colaan.

Suomalaisiin rakennuksiin vuosikymmen jätti kaikkien tuntemat jälkensä: sodanjälkeiseen asuntopulaan vastattiin muun muassa rintamamiestaloilla, olympiastadion puolestaan toimii edelleen kansaa yhdistävien urheilujuhlien näyttämönä ja vuoden 1940 kisoja varten rakentamaan aloitettua Olympiakylää asutetaan tänä päivänäkin.

Kaupunkien rakentaminen käynnistyi vauhdilla oikeastaan vasta 1950-luvulla, jolloin kaupunkien väestömäärä alkoi kasvaa voimakkaasti. Pohjois-Suomessa teollistumisen kiihdytysvaihe näkyy teollisuus- ja voimalaitoksina. Vuosikymmen oli Suomelle murroskausi sekä elinkeinorakenteiden muutoksessa että kansainvälistymisessä.

olympiastadion_700x500

Helsingin Taka-Töölössä sijaitseva olympiastadion valmistui jo vuonna 1938, mutta maailmansodan vuoksi toimi kisapaikkana vasta 1952. Kuva: Volker von Bonin.

olympiakyla_700x500

Olympiakylä Helsingin Käpylän kaupunginosassa. Paikka on edelleen hyvin pidetty asuinalue. Kuva: N. E. Wickberg, Helsingin kaupunginmuseo.

pirttikosken_voimalaitos_700x500

Pirttikosken tunnelivoimalaitos valmistui Rovaniemelle vuonna 1959. Se louhittiin kallion sisään, jotta saatiin tarpeeksi putousta. Suuret rakennukset koneistoineen toimivat kauko-ohjattuina Rovaniemeltä käsin. Kuva: Johanna Forsius.

saynatsalon_kunnantalo_700x500

Alvar Aallon suunnittelema ja vuonna 1952 valmistunut Säynätsalon kunnantalo on monitoimirakennus, jossa on ollut niin kunnanhallintoa, kirjasto kuin myös asuntoja, liiketiloja ja vierashuoneita. Kokonaistaideteoksen viimeistelevät juuri tähän rakennukseen tarkoitetut huonekalut. Kuva: Pekka Kyytinen, Museovirasto – Musketti.

dokumentti-ikoni_78x100Tulosta sisältö:
1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

Siirry edelliselle vuosikymmenelle! 1940-luku: sodasta rauhaan 

Siirry seuraavalle vuosikymmenelle! 1960-luku: murrosten muovaamana

 

1910-luku: maailmanpalo ja itsenäistyminen

1910-luvulla maailma paloi. Ensimmäinen maailmansota riehui, mikä vaikutti merkittävästi myös Suomen asemaan. Maa itsenäistyi Venäjä…

1920-luku: iloa ja modernisaatiota

1920-luvulla alkoi kansallinen eheytyminen ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja kansakunnan väkivaltaisen sisäisen vä…

1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

1930-luvun Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta, vaikka kaupungit kasvoivat. Vuosikymmenen alkupuolella maailmanlaajuinen lama näkyi myös…

1940-luku: sodasta rauhaan

Suomi oli sotatilassa lähes seitsemän ensimmäistä vuotta 1940-luvulla. Varsinaisena sota-aikana puolustusvoimien päämaja sijaitsi Mikk…

1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

1950-luku oli Suomelle uuden alun ja kehityksen aikaa. Toisen maailmansodan runtelema maa alkoi vauhdikkaasti teollistua. Vuosikymmenen alus…

1960-luku: murrosten muovaamana

1960-luku muutti Suomea pysyvästi. Murrosvuodet olivat näyttämönä sukupolvikapinalle, jonka ikoninen kotimainen ilmentymä oli Vanhan y…

1970-luku: kehityksen kaaria

1970-luku oli Suomessa kehityksen kyllästämä. Edeltävän vuosikymmenen radikalismia seurasivat ilmapiiriltään rauhallisemmat, mutta sa…

1980-luku: nousua ennen pohjakosketusta

1980-luku oli Suomessa vahvaa nousukautta, vaikka globaalisti talouskasvu jäi jälkeen aiemmista vuosikymmenistä. Teknologiset edistysaske…

1990-luku: uuteen maailmaan

1990-luvun alussa Neuvostoliitto hajosi. Tämä vaikutti Suomeen niin politiikassa kuin taloudessakin. Idänkauppa sukelsi ja kotimainen pan…

2000-luku: notkeaan moderniin

Vuosituhannen vaihteen Suomi oli jälkiteollinen länsimaa, jonka koulutettu väestö mahdollisti osaltaan korkeaan osaamiseen nojanneen vah…

2010-luku: kestävää koetellaan

2010-luku on laittanut kestävyyden monella tapaa koetukselle. Globaalisti ilmastoasiat ovat nousseet ennennäkemättömällä tavalla agend…