1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

1950-luku oli Suomelle uuden alun ja kehityksen aikaa. Toisen maailmansodan runtelema maa alkoi vauhdikkaasti teollistua. Vuosikymmenen alussa maa isännöi kesäolympialaiset, joiden myötä tutustuimme muun muassa Coca-Colaan.

Suomalaisiin rakennuksiin vuosikymmen jätti kaikkien tuntemat jälkensä: sodanjälkeiseen asuntopulaan vastattiin muun muassa rintamamiestaloilla, olympiastadion puolestaan toimii edelleen kansaa yhdistävien urheilujuhlien näyttämönä ja vuoden 1940 kisoja varten rakentamaan aloitettua Olympiakylää asutetaan tänä päivänäkin.

Kaupunkien rakentaminen käynnistyi vauhdilla oikeastaan vasta 1950-luvulla, jolloin kaupunkien väestömäärä alkoi kasvaa voimakkaasti. Pohjois-Suomessa teollistumisen kiihdytysvaihe näkyy teollisuus- ja voimalaitoksina. Vuosikymmen oli Suomelle murroskausi sekä elinkeinorakenteiden muutoksessa että kansainvälistymisessä.

olympiastadion_700x500

Helsingin Taka-Töölössä sijaitseva olympiastadion valmistui jo vuonna 1938, mutta maailmansodan vuoksi toimi kisapaikkana vasta 1952. Kuva: Volker von Bonin.

olympiakyla_700x500

Olympiakylä Helsingin Käpylän kaupunginosassa. Paikka on edelleen hyvin pidetty asuinalue. Kuva: N. E. Wickberg, Helsingin kaupunginmuseo.

pirttikosken_voimalaitos_700x500

Pirttikosken tunnelivoimalaitos valmistui Rovaniemelle vuonna 1959. Se louhittiin kallion sisään, jotta saatiin tarpeeksi putousta. Suuret rakennukset koneistoineen toimivat kauko-ohjattuina Rovaniemeltä käsin. Kuva: Johanna Forsius.

saynatsalon_kunnantalo_700x500

Alvar Aallon suunnittelema ja vuonna 1952 valmistunut Säynätsalon kunnantalo on monitoimirakennus, jossa on ollut niin kunnanhallintoa, kirjasto kuin myös asuntoja, liiketiloja ja vierashuoneita. Kokonaistaideteoksen viimeistelevät juuri tähän rakennukseen tarkoitetut huonekalut. Kuva: Pekka Kyytinen, Museovirasto – Musketti.

dokumentti-ikoni_78x100Tulosta sisältö:
1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

Siirry edelliselle vuosikymmenelle! 1940-luku: sodasta rauhaan 

Siirry seuraavalle vuosikymmenelle! 1960-luku: murrosten muovaamana

 

1910-luku: maailmanpalo ja itsenäistyminen

1910-luvulla maailma paloi. Ensimmäinen maailmansota riehui, mikä vaikutti merkittävästi myös Suomen asemaan. Maa itsenäistyi Venäjän vallasta vuonna 1917, eduskunnan päättäessä asiasta sittemmin puretussa Heimolan talossa. Suomi alkoi muuttua ja kasvavat kaupungit vetivät väkeä puoleensa.

1920-luku: iloa ja modernisaatiota

1920-luvulla alkoi kansallinen eheytyminen ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja kansakunnan väkivaltaisen sisäisen välienselvittelyn jälkeen. Raskaan vuosikymmenen jälkeen ilo palasi arkeen ja talouskin nousi korkeasuhdanteeseen.

1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

1930-luvun Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta, vaikka kaupungit kasvoivat. Maailmanlaajuinen lama sai ääriliikkeet voimistumaan, ja kansallinen ilmapiiri oli kireä ja levoton. Rakentaminen muuttui. Alvar Aalto edusti usealla tältä vuosikymmeneltä historiaan jääneellä rakennuksella funktionalismin tyylisuuntaa.

1940-luku: sodasta rauhaan

Suomi oli sotatilassa lähes seitsemän ensimmäistä vuotta 1940-luvulla. Kivestä rakennettu valtakunnan itärajaa myötäillyt Salpalinja torjui hyökkääjää. Toisen maailmansodan jälkeen jälleenrakentamisen tarve oli valtava. Suomeen perustettiin 100 000 uutta pientilaa ja rakennettiin 75 000 asuintaloa.

1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

1950-luku oli Suomelle uuden alun ja kehityksen aikaa. Toisen maailmansodan runtelema maa alkoi vauhdikkaasti teollistua. Vuosikymmenen alussa maa isännöi kesäolympialaiset, joiden myötä tutustuimme muun muassa Coca-Colaan.

1960-luku: murrosten muovaamana

1960-luku muutti Suomea pysyvästi. Murrosvuodet olivat näyttämönä sukupolvikapinalle, jonka ikoninen kotimainen ilmentymä oli Vanhan ylioppilastalon valtaus. Teollistuvan maan sisäinen muuttoliike toi valtavan määrän uusia asukkaita etelän kasvukeskuksiin, mikä asetti uudenlaisia vaatimuksia asuntorakentamiselle.

1970-luku: kehityksen kaaria

1970-luku oli Suomessa kehityksen kyllästämä. Edeltävän vuosikymmenen radikalismia seurasivat ilmapiiriltään rauhallisemmat, mutta samalla tapahtumien täyteiset vuodet.

1980-luku: nousua ennen pohjakosketusta

1980-luku oli Suomessa vahvaa nousukautta, vaikka globaalisti talouskasvu jäi jälkeen aiemmista vuosikymmenistä. Teknologiset edistysaskeleet muun muassa kotitietokoneen ja matkapuhelimen muodossa saivat talouspolitiikassa vastinparikseen voimakkaan deregulaation eli markkinoiden vapauttamisen.

1990-luku: uuteen maailmaan

Neuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun alussa vaikutti Suomeen niin politiikassa kuin taloudessakin. Rakentamisen elpyessä vuosikymmentä väritti ekologisuuden ja hyvän kaupunkiympäristön korostaminen sekä teollisuusalueiden muuttaminen asuinalueiksi.

2000-luku: notkeaan moderniin

Vuosituhannen vaihteen Suomessa väestö keskittyi etelään, erityisesti pääkaupunkiseudulle ja rakentaminen korostui. Asumiseen ja rakennuksiin aika toi monimuotoisuutta ja värejä. Asuntojen pohjakaavat väljentyivät ja parvekkeet laajenivat.

2010-luku: kestävää koetellaan

2010-luku on laittanut kestävyyden monella tapaa koetukselle. Globaalisti ilmastoasiat ovat nousseet ennennäkemättömällä tavalla agendalle johtaen Pariisin sopimukseen. Ympäristönäkökohdat ovat korostuneet myös kotimaisissa valinnoissa.

Testaa tietosi: Suomen matkassa -visa

Suomen matkassa -kampanjan innoittamana kokosimme leikkimielisen visan, jossa voit ennen tai jälkeen juhlajulkaisuumme tutustumista testata suomalaisten kivirakennusten historiaosaamisesi vuosikymmen kerrallaan. Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta jouluvisan myötä!