1920-luku: iloa ja modernisaatiota

1920-luvulla alkoi kansallinen eheytyminen ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja kansakunnan väkivaltaisen sisäisen välienselvittelyn jälkeen. Raskaan vuosikymmenen jälkeen ilo palasi arkeen ja talouskin nousi korkeasuhdanteeseen.

Yhteiskunta alkoi modernisoitua. Koko vuosikymmenen kestäneen kieltolain aikaan hauskanpito ja huvittelu eivät lakanneet. Ravintolat, kuten Helsingin Kämp toimivat hyvän tuulen areenoina. Suomessa elinkeinoelämän kehittämiseen kiinnitettiin huomiota ja kansallista kulttuuria ja identiteettiä pyrittiin vahvistamaan.

Osana yhteiskunnan modernisoitumista ja yhteisen identiteetin rakentamista aloitettiin radiotoiminta vuonna 1926, kun Suomen Yleisradio lähetti ensimmäisen radiolähetyksensä. Iso yhteiskunnallinen asia oli myös vuosikymmenen alussa vuonna 1921 voimaan astunut oppivelvollisuuslaki.

Asuntorakentamisessa isoja kysymyksiä olivat työväen asuntokysymyksen ratkominen, asutustoiminnan tukeminen ja yhteiskunnan eheyttäminen. Rakennuksissa eli myös klassismi, joka näkyi muun muassa yksinkertaisina julkisivuina.

kamp_700x500
Hotel Kämp heijastaa huomattavasti vanhemmista juuristaan huolimatta erinomaisesti 1920-luvun modernisaatiota esimerkiksi siksi, että se oli Suomen ensimmäinen hotelli, jossa oli hissi. Moderni rakennus toimi myös ilon vuosikymmenellä paikkana, jossa helsinkiläiset raskaan 1910-luvun jälkeen nauttivat vapaa-ajastaan. Kuva: Hotel Kämp

 

suurradioasema_700x500
Lahden suurradioasema sijaitsee Salpausselän harjulla. Ensimmäinen 10-20 watin tehoinen asema aloitti toimintansa Lahdessa 1920-luvulla. Lähetysten kuuluttajana toimi radioharrastajien sihteeri Edvard Cedergren. Kuva: MV/RHO Soile Tirilä

 

kansakoulu_700x500
Vuonna 1911 Helsinki päätti, että suomenkielisille lapsille rakennetaan kansakoulu Punavuorenkatu 10:een. Sodan vuoksi koulun rakentaminen siirtyi ja rakennus valmistui vuonna 1921.

 

sonckinkatu_700x500
Etu-Töölön asuinkerrostalot Sonckin korttelissa Museokadun varressa heijastavat ajan klassismia. Töölö rakennettiin keskiluokan asuinkaupunginosaksi, samaan aikaan Helsingissä rakennettiin Kallio työväestön kaupunginosaksi. Kuva: MV/RHO Saara Vilhunen

 

dokumentti-ikoni_78x100

Tulosta sisältö:
1920-luku: iloa ja modernisaatiota

 

Siirry seuraavalle vuosikymmenelle! 1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

Siirry edelliselle vuosikymmenelle! 1910-luku: maailmanpalo ja itsenäistyminen

1910-luku: maailmanpalo ja itsenäistyminen

1910-luvulla maailma paloi. Ensimmäinen maailmansota riehui, mikä vaikutti merkittävästi myös Suomen asemaan. Maa itsenäistyi Venäjä…

1920-luku: iloa ja modernisaatiota

1920-luvulla alkoi kansallinen eheytyminen ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja kansakunnan väkivaltaisen sisäisen vä…

1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

1930-luvun Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta, vaikka kaupungit kasvoivat. Vuosikymmenen alkupuolella maailmanlaajuinen lama näkyi myös…

1940-luku: sodasta rauhaan

Suomi oli sotatilassa lähes seitsemän ensimmäistä vuotta 1940-luvulla. Varsinaisena sota-aikana puolustusvoimien päämaja sijaitsi Mikk…

1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

1950-luku oli Suomelle uuden alun ja kehityksen aikaa. Toisen maailmansodan runtelema maa alkoi vauhdikkaasti teollistua. Vuosikymmenen alus…

1960-luku: murrosten muovaamana

1960-luku muutti Suomea pysyvästi. Murrosvuodet olivat näyttämönä sukupolvikapinalle, jonka ikoninen kotimainen ilmentymä oli Vanhan y…

1970-luku: kehityksen kaaria

1970-luku oli Suomessa kehityksen kyllästämä. Edeltävän vuosikymmenen radikalismia seurasivat ilmapiiriltään rauhallisemmat, mutta sa…

1980-luku: nousua ennen pohjakosketusta

1980-luku oli Suomessa vahvaa nousukautta, vaikka globaalisti talouskasvu jäi jälkeen aiemmista vuosikymmenistä. Teknologiset edistysaske…

1990-luku: uuteen maailmaan

1990-luvun alussa Neuvostoliitto hajosi. Tämä vaikutti Suomeen niin politiikassa kuin taloudessakin. Idänkauppa sukelsi ja kotimainen pan…

2000-luku: notkeaan moderniin

Vuosituhannen vaihteen Suomi oli jälkiteollinen länsimaa, jonka koulutettu väestö mahdollisti osaltaan korkeaan osaamiseen nojanneen vah…

2010-luku: kestävää koetellaan

2010-luku on laittanut kestävyyden monella tapaa koetukselle. Globaalisti ilmastoasiat ovat nousseet ennennäkemättömällä tavalla agend…