1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

1930-luvun Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta, vaikka kaupungit kasvoivat. Vuosikymmenen alkupuolella maailmanlaajuinen lama näkyi myös Suomessa puutteena. Yhteiskunnassa ääriliikkeiden voimistuminen sai erityisesti Lapuan liikkeessä muotonsa. Kansallinen ilmapiiri oli kireä ja levoton.

Vuosikymmenen loppua kohden taloustilanne parani ja yhteiskunnallinen koheesio vahvistui. Samaan aikaan kansainväliset jännitteet lisääntyivät. Vuosikymmenen lopulla Suomen ja Neuvostoliiton välille syttyi sota. Toinen maailmansota esti Helsinkiin kaavaillut olympialaiset.

Asuntorakentamisen vauhti vaihteli. Heikoimpana vuotena 1933 valmistui noin tuhat asuntoa, mutta kun rakennustoiminta jälleen vilkastui, rakennettiin vuonna 1938 jo noin 7 000 asuntoa.

Rakentaminenkin muuttui. 1920–1930-lukujen vaihteessa funktionalismi toi avoimet korttelirakenteet ja kadotti selkeät erot katu- ja pihajulkisivun väliltä. Alvar Aalto – yksi suurimmista suomalaisista arkkitehdeistä – edusti usealla tältä vuosikymmeneltä historiaan jääneellä rakennuksella tyylisuuntaa. Rakennuksista aikakauden kehitystä voi laajemmin nähdä vaikkapa kansanvallan keskeisen näyttämön eduskuntatalon rakentamisessa. 1930-luvun lopulla alkoi myös uuden lastenlinnan rakentaminen vanhan tilojen käytyä ahtaiksi.

 

eduskuntatalo_700x500

Eduskunnasta oli järjestetty suunnittelukilpailu jo vuonna 1908. Tuolloin voittanutta ehdokasta ei kuitenkaan voitu toteuttaa muun muassa keisarin vastustuksen johdosta. Itsenäistymisen jälkeisen toisen kilpailun voittajan ehdotus valmistui lopulta vuonna 1931. Kansanvallan symboli syntyikin aikakaudella, jolloin kansanvalta haastettiin tiukasti Lapun liikkeen toimesta. Kuva: Runeberg Fred, Helsingin kaupunginmuseo

 

lastenlinna_700x500

Uuden lastensairaalan hanke oli viivästynyt sekä maailmanpoliittisten tapahtumien että taloudellisten syiden johdosta. Vuosien 1936-38 talousarvioissa myönnettiin vihdoin varat suunnitteluun. Kuva: Kanerva Teuvo, Museovirasto

 

tilkka_700x500

Vuonna 1936 eli juuri ennen talvisotaa valmistunut Tilkan sotilassairaala toimi Suomen Puolustusvoimien keskussotilassairaalana aina vuoteen 2005 asti. Kuva: Sotamuseo

 

sunila_700x500

1930-luvun suomalaisen funktionalismin suuri nimi Alvar Aalto suunnitteli muun muassa Kotkan Sunilan alueen tehdasrakennukset sekä asuntoalueen asemakaavan ja asuinrakennukset. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto – Musketti

 

dokumentti-ikoni_78x100

Tulosta sisältö:
1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

Siirry edelliselle vuosikymmenelle! 1920-luku: iloa ja modernisaatiota

Siirry seuraavalle vuosikymmenelle! 1940-luku: sodasta rauhaan

 

1910-luku: maailmanpalo ja itsenäistyminen

1910-luvulla maailma paloi. Ensimmäinen maailmansota riehui, mikä vaikutti merkittävästi myös Suomen asemaan. Maa itsenäistyi Venäjä…

1920-luku: iloa ja modernisaatiota

1920-luvulla alkoi kansallinen eheytyminen ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja kansakunnan väkivaltaisen sisäisen vä…

1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

1930-luvun Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta, vaikka kaupungit kasvoivat. Vuosikymmenen alkupuolella maailmanlaajuinen lama näkyi myös…

1940-luku: sodasta rauhaan

Suomi oli sotatilassa lähes seitsemän ensimmäistä vuotta 1940-luvulla. Varsinaisena sota-aikana puolustusvoimien päämaja sijaitsi Mikk…

1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

1950-luku oli Suomelle uuden alun ja kehityksen aikaa. Toisen maailmansodan runtelema maa alkoi vauhdikkaasti teollistua. Vuosikymmenen alus…

1960-luku: murrosten muovaamana

1960-luku muutti Suomea pysyvästi. Murrosvuodet olivat näyttämönä sukupolvikapinalle, jonka ikoninen kotimainen ilmentymä oli Vanhan y…

1970-luku: kehityksen kaaria

1970-luku oli Suomessa kehityksen kyllästämä. Edeltävän vuosikymmenen radikalismia seurasivat ilmapiiriltään rauhallisemmat, mutta sa…

1980-luku: nousua ennen pohjakosketusta

1980-luku oli Suomessa vahvaa nousukautta, vaikka globaalisti talouskasvu jäi jälkeen aiemmista vuosikymmenistä. Teknologiset edistysaske…

1990-luku: uuteen maailmaan

1990-luvun alussa Neuvostoliitto hajosi. Tämä vaikutti Suomeen niin politiikassa kuin taloudessakin. Idänkauppa sukelsi ja kotimainen pan…

2000-luku: notkeaan moderniin

Vuosituhannen vaihteen Suomi oli jälkiteollinen länsimaa, jonka koulutettu väestö mahdollisti osaltaan korkeaan osaamiseen nojanneen vah…

2010-luku: kestävää koetellaan

2010-luku on laittanut kestävyyden monella tapaa koetukselle. Globaalisti ilmastoasiat ovat nousseet ennennäkemättömällä tavalla agend…