1940-luku: sodasta rauhaan

Suomi oli sotatilassa lähes seitsemän ensimmäistä vuotta 1940-luvulla. Varsinaisena sota-aikana puolustusvoimien päämaja sijaitsi Mikkelissä lähellä rintamaa. Kivestä rakennettu valtakunnan itärajaa myötäillyt Salpalinja torjui hyökkääjää.

Sota rikkoi yhteiskunnan monella eri tapaa ja edellyttikin päättyessään valtavaa uudelleenrakennustyötä. Valvontakomission varjo eli yhteiskunnan yllä, uutta yhteiseloa rakennettiin. Myöskään rakennettu ympäristö ei ollut entisensä. Lapin sodan myötä erityisen pahasti kärsi pohjoinen. Rovaniemellä onkin asemaakaavaa myöten edelleen vahvasti läsnä sodanjälkeinen rakentaminen.

Toisen maailmansodan jälkeen jälleenrakentamisen tarve oli valtava. Maaseutua ryhdyttiin rakentamaan ensimmäisenä. Suomeen perustettiin sodan jälkeen 100 000 uutta pientilaa ja rakennettiin 75 000 asuintaloa. 1943 säädetty keskussairaalalaki toi muassaan uudet sairaalarakennukset. 1940-luvulla funktionalismin avoin rakennustapa yhdistyi lähiöaatteeseen, ja syntyi suomalainen metsäkaupunki. Sodassa tuhoutuneista taloista puolestaan kierrätettiin materiaaleja uusiin rakennuksiin. Sodan vuosikymmen päättyi rauhaan, mutta elää edelleen vahvasti rakennuksissa.

 

mikkeli_700x500

Mikkeli oli valittu Suomen puolustusvoimien päämajan sijoituspaikaksi, koska sen nähtiin olleen sopivalla etäisyydellä tulevista rintamista. Päämajan toimintojen keskus oli Mikkelin keskuskansakoulu, jossa toimii nykyisin museo. Kuva: Sotamuseo

 

salpalinja_700x500

Salpalinja (kuvassa Vironlahti) muodosti satojen kilometrien muodostelman Suomen itärajalla. Sillä ei koskaan taisteltu, vaan hyökkäys onnistuttiin torjumaan aiemmin. Kuva: MV/RHO 34026 Ulla-Riitta Kauppi 1994

 

torni_700x500

Suomen ja Neuvostoliiton välirauhansopimuksen ehtoja jäi maahan valvomaan valvontakomissio, joka piti majapaikkaansa Hotelli Tornissa Helsingissä. Kuva: Olof Sundström Museovirasto – Musketti

 

Joensuun-sairaala-700x500

Keskussairaalalain myötä Pohjois-Karjalan keskussairaala rakennettiin vuonna 1953 ja näin siitä tuli samalla maan ensimmäinen keskussairaala. Kuva: Siun sote, Pohjois-Karjalan keskussairaala

 

dokumentti-ikoni_78x100
Tulosta sisältö:
1940-luku: sodasta rauhaan

 

Siirry edelliselle vuosikymmenelle! 1930-luku: ääri-ilmiöiden aika 

Siirry seuraavalle vuosikymmenelle! 1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

1910-luku: maailmanpalo ja itsenäistyminen

1910-luvulla maailma paloi. Ensimmäinen maailmansota riehui, mikä vaikutti merkittävästi myös Suomen asemaan. Maa itsenäistyi Venäjä…

1920-luku: iloa ja modernisaatiota

1920-luvulla alkoi kansallinen eheytyminen ensimmäisen maailmansodan, Venäjän vallankumouksen ja kansakunnan väkivaltaisen sisäisen vä…

1930-luku: ääri-ilmiöiden aika

1930-luvun Suomi oli vielä maatalousyhteiskunta, vaikka kaupungit kasvoivat. Vuosikymmenen alkupuolella maailmanlaajuinen lama näkyi myös…

1940-luku: sodasta rauhaan

Suomi oli sotatilassa lähes seitsemän ensimmäistä vuotta 1940-luvulla. Varsinaisena sota-aikana puolustusvoimien päämaja sijaitsi Mikk…

1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota

1950-luku oli Suomelle uuden alun ja kehityksen aikaa. Toisen maailmansodan runtelema maa alkoi vauhdikkaasti teollistua. Vuosikymmenen alus…

1960-luku: murrosten muovaamana

1960-luku muutti Suomea pysyvästi. Murrosvuodet olivat näyttämönä sukupolvikapinalle, jonka ikoninen kotimainen ilmentymä oli Vanhan y…

1970-luku: kehityksen kaaria

1970-luku oli Suomessa kehityksen kyllästämä. Edeltävän vuosikymmenen radikalismia seurasivat ilmapiiriltään rauhallisemmat, mutta sa…

1980-luku: nousua ennen pohjakosketusta

1980-luku oli Suomessa vahvaa nousukautta, vaikka globaalisti talouskasvu jäi jälkeen aiemmista vuosikymmenistä. Teknologiset edistysaske…

1990-luku: uuteen maailmaan

1990-luvun alussa Neuvostoliitto hajosi. Tämä vaikutti Suomeen niin politiikassa kuin taloudessakin. Idänkauppa sukelsi ja kotimainen pan…

2000-luku: notkeaan moderniin

Vuosituhannen vaihteen Suomi oli jälkiteollinen länsimaa, jonka koulutettu väestö mahdollisti osaltaan korkeaan osaamiseen nojanneen vah…

2010-luku: kestävää koetellaan

2010-luku on laittanut kestävyyden monella tapaa koetukselle. Globaalisti ilmastoasiat ovat nousseet ennennäkemättömällä tavalla agend…