1960-luku: murrosten muovaamana
1960-luku muutti Suomea pysyvästi. Murrosvuodet olivat näyttämönä sukupolvikapinalle, jonka ikoninen kotimainen ilmentymä oli Vanhan ylioppilastalon valtaus.
Teollistuvan maan sisäinen muuttoliike toi valtavan määrän uusia asukkaita etelän kasvukeskuksiin, mikä asetti uudenlaisia vaatimuksia asuntorakentamiselle. Seurauksena oli lähiörakentamisen kultakausi ja vauhdikas kaupungistuminen. Rakentamisessa elementtirakentaminen, kerrostalot ja teollinen massatuotanto nousivat esiin, ja jäljet näkyvät edelleen ympäri Suomea.
Samaan aikaan koettiin myös massamuuttoa Ruotsiin. Vuosikymmenen loppupuolella toteutettiin Saimaan kanavan kolmas rakentaminen, joka paransi yhteyttä Saimaalta Suomenlahdelle.
Vuonna 1968, päivää ennen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlia opiskelijaoppositio valtasi juhlapaikan eli Vanhan ylioppilastalon. Eurooppalaisen opiskelijaliikkeen radikalisoituessa tapahtumasta kasvoi kotimainen sukupolvikokemus. Kuva: Salokorpi A., Helsingin kaupunginmuseo
Saimaan kanavan maaperä on Venäjän valtion omistuksessa, mutta Suomi on vuokrannut sen pitkällä vuokrasopimuksella. Mälkiän sulussa pudotusta on 12,4 metriä. Kuva: Pietinen Aarne, Museovirasto – Musketti
Lähiötalot sijoitettiin avoimen periaatteen mukaisesti, maastonmuotojen mukaan edullisiin ilmansuuntiin. Tätä veistoksellista asemakaavasommittelua edustaa muun muassa Jyväskylän Viitaniemi. Kuva: Kanerva Teuvo, Museovirasto – Musketti
Yhteiskunnallinen korkeakoulu muutti ensin Helsingistä Tampereelle ja muutti sen jälkeen, vuonna 1966 nimensä Tampereen yliopistoksi. Kuva: Salonen Lars Hugo, Museovirasto – Musketti
Tulosta sisältö: Suomen matkassa 1960-luku
Siirry edelliselle vuosikymmenelle! 1950-luku: uusi alku ja kansainvälistä huomiota
Siirry seuraavalle vuosikymmenelle! 1970-luku: kehityksen kaaria
