Valmisbetoni
Betoni on maailman eniten käytetty rakennusmateriaali. Sitä valmistetaan vuosittain noin 13 miljardia kuutiometriä, eli noin 2 kuutiometriä maailman jokaista asukasta kohti. Betonin suosiota selittävät sen useat hyvät ominaisuudet kuten edullisuus, saatavuus ja monipuoliset käyttömahdollisuudet.
Valmisbetoniksi kutsutaan betonimassaa, joka kuljetetaan työmaalle säiliöautoissa valamista varten. Valmisbetonia käytetään mm. runkorakenteisiin, lattioihin ja siltoihin.
Betonin historia
Betonin historia on pitkä ja komea: onhan yksi tunnetuimmista varhaisista betonirakentaista itse Rooman Pantheon. Roomalaisessa betonissa käytettiin sideaineena kalkkia sekä tulivuoren tuhkaa, jota oli saatavilla vain tietyillä alueilla. Keskiajalle tultaessa betonin valmistus jäi tilapäisesti unohduksiin palatakseen jälleen 1800-luvulla, jolloin keksittiin Portland-sementti. 1900-luvulla betonin käyttö levisi nopeasti, eikä suosiolle näy loppua.
Suomessa varhaisimpia betonikohteita ovat taidokkaasti valetut portaikot, joita on edelleenkin käytössä monissa vanhoissa kivitaloissa. Valettavaa kiveä käytettiin myös erilaisissa koristeaiheissa ja patsaissa, esimerkiksi Ateneumin julkisivun veistoksissa vuodelta 1886.
Betoniin lisättäviä raudoituksia alettiin kokeilla 1800-luvun puolivälissä. Tämä kehitys toi mukanaan mahdollisuudet suunnitella rakennuksiin avaria tiloja ja rakentaa siltoja. Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 levinnyt tieto betonin käytöstä rungon rakentamiseen saavutti myös Suomen, ja Helsinkiin nousi nopeasti aikansa uutta betoniarkkitehtuuria ja -tekniikkaa edustavia julkisia rakennuksia kuten rautatieasema, eduskuntatalo, Stockmann ja Taidehalli.
1900-luvun alkupuolella kaupungistuminen eteni Suomessa vauhdilla, ja betoni otettiin käyttöön kaikilla rakentamisen osa-alueilla. Betoni valtasi alaa myös tie- ja liikennejärjestelyiden, vesi- ja viemäröintijärjestelmien sekä teollisuuden ja tuotannon rakentamisen yhteydessä. Kaupunkiemme ja kuntiemme viemäriputkistot sekä noin 400 vesitornia on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta rakennettu betonista.
Betonin valmistus
Betonin pääraaka-aineet ovat sementti, vesi ja kiviaines. Sementtirakeiden reagoiminen veden kanssa saa aikaan betonin kovettumisen. Betoni valmistetaan sekoittamalla pääraaka-aineet betoniasemalla myllyssä työmaalle kuljetettavaksi tai elementtitehtaassa tai betonituotekoneessa heti käytettäväksi. Betoniresepti on aina tapauskohtainen: siihen vaikuttavat rakennesuunnittelijan määrittämät betonin lujuus ja rasitusluokka sekä urakoitsijan ilmoittamat rakenne, aikataulu ja valuolosuhteet sekä mahdolliset muut betonilta vaadittavat ominaisuudet.
Betonimassan ominaisuuksia voidaan muunnella paitsi osa-aineiden määräsuhteita muuttamalla, myös erilaisilla lisäaineilla: notkistimet helpottavat valamista, huokostimet auttavat kestämään pakkasta sekä suolaa ja kiihdyttimet nopeuttavat lujittumista. Betonin värjääminen onnistuu lisäämällä massaan pigmenttejä tai käyttämällä värillistä kiviainesta.
Tehtaalta työmaalle
Pohjoismaissa lähes kaikki työmailla valettava betoni eli valmisbetoni tuotetaan betoniasemilla, joista betonimassa kuljetetaan työmaille sekoittavalla säiliöautolla. Työmaalla betonin toimittaja tai rakentamisesta vastaava urakoitsija pumppaa tai nostaa betonin autosta oikeaan kohteeseen. Betonin valaminen tulee tehdä ripeästi auton saavuttua työmaalle. Rakenteen lujittumisaikaan vaikuttavat betonin laatu, muottikalusto, rakenteen paksuus ja valuolosuhteet.
