Case Kuninkaantammi: Puukerrostalon ja betonikerrostalon päästövaikutukset vertailussa

Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa toteutettiin vuosien 2018–2020 aikana lähes identtiset asuintalokokonaisuudet – toinen betonirunkoisena ja toinen puurunkoisena. Tavoitteena oli päästä vertaamaan betoni- ja puurunkoisen kerrostalon eroja sekä suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa että käyttöönoton jälkeen.

Vertailtavat kohteet rakennettiin Helsingin Kuninkaantammen alueelle vuosina 2017-2018. Kumpaankin kohteeseen sisältyi kaksi passiivienergiakerrostaloa, oma piharakennus sekä yhteinen autohalli ja sen päällä oleva pihakansi. Asuntojen määrä ja huoneistotyyppijakauma taloissa oli miltei sama ja kummankin lämmitetty nettopinta-ala oli noin 4500 neliömetriä. Ainoastaan rakennusmateriaalit erosivat toisistaan.

Kohteiden välillä verrattiin suunnittelussa ja rakentamisessa käytettävää aikaa, työmaalla käytettäviä työntekijätunteja, rakennuksien aiheuttamaa hiilijalanjälkeä, käyttöönoton jälkeistä rakenteiden kosteuksien muutoksia sekä asukastyytyväisyyttä. Käytönaikaista hiilijalanjälkeä seurattiin kaksi vuotta.

  • Saatujen tulosten mukaan betonitalot olivat nopeampia suunnitella ja puutalot nopeampia rakentaa. Asukkaat olivat yhtä tyytyväisiä kummassakin kohteessa.
  • Hiilijalanjäljen osalta vertailussa selvisi, että elinkaaren aikainen energiankulutus huomioituna puukerrostalot olivat vain 6% vähähiilisempiä, mutta 253€/m2 kalliimpia kuin ”perinteiset” betonirakenteiset kerrostalot. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhden säästetyn CO2-tonnin hinnaksi tuli yli 2500 euroa.

Vertailun vuoksi: päästökompensaatioiden hinta hiilidioksiditonnia kohden on noin 10-50€, päästökaupan noin 50-60€, ja hiilidioksidin talteenoton sekä varastoinnin noin 100-150€.

Puurakentamisella saavutetun hiilisäästön hinta on siis vaatimattomiin hyötyihin nähden todella korkea. Asian hahmottamista auttaa esimerkki: Jos koko Suomen kerrostalorakentamisesta puolet muutettaisiin saman tien tehtäväksi puusta, Suomen kasvihuonepäästöt vähenisivät vain alle 0,3 %, mutta kustannukset olisivat päätähuimaavat.

Lisätietoja:

https://www.hel.fi/kanslia/kehittyva-kerrostalo-fi/hankkeet/puu-ja-betonirakentamisen-vertailu

Norjalaistutkimus: Puu ei ole ympäristöystävällisempi kuin betoni

Norjan betoniteollisuus on julkaissut tutkimuksen puisen ja betonisen toimistorakennuksen rungon elinkaaripäästöjen vertailusta.

Raken…

M1: Tutkitusti vähäpäästöisiä materiaaleja

Rakennuksen hyvä sisäilmasto edellyttää sisäilma-asioiden huomioon ottamista suunnittelun, rakentamisen ja käytön kaikissa vaiheissa.…

ReCreate-hanke: käytettyjen, kokonaisten betonielementtien uusiokäyttö

Keväällä 2021 käynnistynyt Tampereen yliopiston koordinoima kansainvälinen ReCreate-tutkimushanke tutkii ja kehittää purettavien rake…

Case Kuninkaantammi: Puukerrostalon ja betonikerrostalon päästövaikutukset vertailussa

Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa toteutettiin vuosien 2018–2020 aikana lähes identtiset asuintalokokonaisuudet – t…

Gaia-selvitys: Vähähiilisten rakennusmateriaalien hiilikädenjälki osana sääntelyä

Ympäristöministeriö esittää maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä hiilikädenjälkeä osaksi rakentamisen sääntelyä.…

Betoni ja ympäristö

Ilmastonmuutoksen hillinnän tultua yhä keskeisemmäksi tavoitteeksi myös rakentamisen ympäristövaikutuksiin on alettu kiinnittää yhä…

Sitran selvitys: Vertailu puu- ja betonikerrostalon hiilijalanjäljestä

Sitran toimeksiannosta toteutetussa tutkimuksessa (2012) selvitettiin passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälkeä.Tutkimusk…

Lämpöä varaavat rakenteet säästävät energiaa

Terminen massa kuvaa rakennusmateriaalin kykyä varastoida lämpöenergiaa sekä sitä, miten tämä ominaisuus tasoittaa rakennuksen lämp…

MRA 55 § – ekologiset näkökohdat rakentamisessa

Rakennukselle asetettuja vaatimuksia sovellettaessa tulee ottaa huomioon rakennuksen käytön aikaiset ympäristövaikutukset niin, että ra…

Ruotsalaistutkimus: Betoni- ja puurakenteiden ympäristövaikutuksissa ei merkittäviä eroja

Ruotsalainen tutkimus (2018) tarkastelee rakennusten energia- ja ympäristötehokkuutta osana laajempaa kestävän rakentamisen Positive foo…

Euroopan sementtiteollisuuden tiekartta – 2050 Carbon Neutrality Roadmap

Sementtiteollisuus on investoinut viime vuosikymmeninä runsaasti suorien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tehokkaita päästöjen…

Geopolymeerit korvaavat sementtiä

Betonin hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää tulevaisuudessa ns. geopolymeeritekniikoiden avulla. Geopolymeereillä tarkoitetaan er…

CO₂ncrete Solution -projekti

CO₂ncrete Solution on CANEMURE-hankkeen alainen projekti, jossa …

Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartta

Rakennusteollisuus RT laatii yhdessä sidosryhmien ja ympäristöministeriön kanssa laatiman vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekar…

Betonirakenteet ovat unohdettu hiilinielu

Arvostetun, kansainvälisen tutkimuksen (Substantial global carbon uptake by cement carbonation, 2016) mukaan nykykaupungit ovat m…