Gaia-selvitys: Vähähiilisten rakennusmateriaalien hiilikädenjälki osana sääntelyä
Ympäristöministeriö esittää maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä hiilikädenjälkeä osaksi rakentamisen sääntelyä. Se tulisi pakolliseksi raportoitavaksi tiedoksi hiilijalanjäljen lisäksi niin sanottuun ilmastoselvitykseen. Hiilikädenjäljeksi tulkittaisiin sellaiset ilmastovaikutusten nettohyödyt, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta. Hyödyiksi on listattu esimerkiksi rakennuksen elinkaaren aikana tuotettu ylimääräinen uusiutuva energia, rakennustuotteiden uudelleenkäytön tai kierrätyksen myötä syntyvät hyödyt, hiilinielut, kuten sementin karbonatisoituminen eli hiilidioksidin sitoutuminen takaisin sementtikiveen sekä rakennuksen hiilivarastot, kuten puuhun sitoutunut hiili.
Gaia Consulting Oy:n Rakennusteollisuus RT:lle tekemässä selvityksessä ”Vähähiilisten rakennusmateriaalien hiilikädenjälki osana sääntelyä –haasteet ja mahdollisuudet (21.3.2021, loppuraportti) on tarkasteltu rakentamisen hiilikäden arvioinnin etuja ja toisaalta siihen liittyviä haasteita. Etenkin puutuotteiden pitkäikäisten hiilivarastojen esittäminen hiilikädenjälkenä ja yleisenä ilmastohyötynä vaatii läpinäkyvää tarkastelua.
Gaian tekemä selvitys perustuu kirjallisuuskatsaukseen, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden haastatteluihin sekä tapaustutkimuksiin. Tavoitteena oli selvittää, mikä on puurakentamisen ilmastovaikutus siinä tapauksessa, että puutuotteiden käytössä huomioidaan koko elinkaari metsien hiilinieluista ja -varastoista alkaen ja mitkä ovat mahdollisuudet ja haasteet hiilikädenjäljen ottamisessa mukaan lainsäädäntöön Suomessa.
Rakennuksen kokonaishiilijalanjäljen arvioimiseksi selvityksessä on ensimmäistä kertaa Suomessa yhdistetty rakennustasolla hiilijalanjälkeen puun korjuun aiheuttama metsän hiilinielun ja -varaston väheneminen. Tapaustutkimusten eri epävarmuustekijöistä huolimatta tulokset osoittavat, että pitkällä aikavälillä puurakennuksen kokonaishiilijalanjälki voi jopa ylittää vertaillun betonirakennuksen kokonaishiilijalanjäljen.
Vastaavasti rakennuksen hiilikädenjäljen jo käytössä olevat laskentamenetelmät eivät sisällä rakentamisen vaikutuksia metsän hiilinieluihin. Kun nämä otetaan huomioon selvityksessä esitetyllä tavalla, vertaavalla menetelmällä laskettuna puurakennusten hiilikädenjälki voi kääntyä peräti negatiiviseksi, eli puurakennukseen varastoituva hiili ei riitä kompensoimaan metsässä menetettyä hiilinielua.
Lisätietoa
Tutustu myös Kestävät kriteerit rakennusten hiilijalanjäljen arviointiin (KEKRI)
