Lämpöä varaavat rakenteet säästävät energiaa

Terminen massa kuvaa rakennusmateriaalin kykyä varastoida lämpöenergiaa sekä sitä, miten tämä ominaisuus tasoittaa rakennuksen lämpötilanvaihtelua.

Rakennuksen kyky varastoida lämpöenergiaa vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiankulutukseen. Massiiviset rakenteet auttavat hyödyntämään ilmaisenergioita, kuten auringon säteilyä ja ihmisistä, valaistuksesta ja koneista vapautuvaa lämpöä. Massiiviset rakenteet sitovat lämmön ja luovuttavat sen myöhemmin vähentäen sekä jäähdyttämisen että lämmittämisen tarvetta.

Raskaissa rakennusmateriaaleissa, kuten tiilessä, kivessä ja betonissa yhdistyvät korkea lämmön varastointikyky sekä maltillinen lämmönjohtavuuskyky. Lämpö etenee materiaalin pinnalta sen sisäosiin rytmissä, joka soveltuu rakennuksen päivittäiseen lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen. Myös puu varastoi lämpöä, mutta sen lämmönjohtavuuskyky on heikompi, mikä rajoittaa vuorokausirytmissä varastoituvan energian määrää. Teräs varastoi lämpöä erityisen tehokkaasti, mutta korkean lämmönjohtavuuskyvyn vuoksi se myös luovuttaa sen rakennuksen lämmitystarpeisiin nähden liian nopeasti.

Tutustu tutkimukseen: Kesäajan huonelämpötilatarkastelu – Rakennusmateriaalien vaikutus ylilämmön hallintaan (Insinööritoimisto Vesitaito Oy, 2020)

Tutustu Thermal Mass Explained -julkaisuun, jossa kerrotaan mistä termisessä massassa on kyse sekä miten ominaisuutta hyödynnetään ja mitataan.


Massiivisuus_final

Norjalaistutkimus: Puu ei ole ympäristöystävällisempi kuin betoni

Norjan betoniteollisuus on julkaissut tutkimuksen puisen ja betonisen toimistorakennuksen rungon elinkaaripäästöjen vertailusta.

Raken…

Betoni ja ympäristö

Ilmastonmuutoksen hillinnän tultua yhä keskeisemmäksi tavoitteeksi myös rakentamisen ympäristövaikutuksiin on alettu kiinnittää yhä…

Sitran selvitys: Vertailu puu- ja betonikerrostalon hiilijalanjäljestä

Sitran toimeksiannosta toteutetussa tutkimuksessa (2012) selvitettiin passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälkeä.Tutkimusk…

Lämpöä varaavat rakenteet säästävät energiaa

Terminen massa kuvaa rakennusmateriaalin kykyä varastoida lämpöenergiaa sekä sitä, miten tämä ominaisuus tasoittaa rakennuksen lämp…

MRA 55 § – ekologiset näkökohdat rakentamisessa

Rakennukselle asetettuja vaatimuksia sovellettaessa tulee ottaa huomioon rakennuksen käytön aikaiset ympäristövaikutukset niin, että ra…

Ruotsalaistutkimus: Betoni- ja puurakenteiden ympäristövaikutuksissa ei merkittäviä eroja

Ruotsalainen tutkimus (2018) tarkastelee rakennusten energia- ja ympäristötehokkuutta osana laajempaa kestävän rakentamisen Positive foo…

Euroopan sementtiteollisuuden tiekartta – 2050 Carbon Neutrality Roadmap

Sementtiteollisuus on investoinut viime vuosikymmeninä runsaasti suorien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tehokkaita päästöjen…

Geopolymeerit korvaavat sementtiä

Betonin hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää tulevaisuudessa ns. geopolymeeritekniikoiden avulla. Geopolymeereillä tarkoitetaan er…

CO₂ncrete Solution -projekti

CO₂ncrete Solution on CANEMURE-hankkeen alainen projekti, jossa …

Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartta

Rakennusteollisuus RT laatii yhdessä sidosryhmien ja ympäristöministeriön kanssa laatiman vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekar…

M1: Tutkitusti vähäpäästöisiä materiaaleja

Rakennuksen hyvä sisäilmasto edellyttää sisäilma-asioiden huomioon ottamista suunnittelun, rakentamisen ja käytön kaikissa vaiheissa.…

ReCreate-hanke: käytettyjen, kokonaisten betonielementtien uusiokäyttö

Keväällä 2021 käynnistynyt Tampereen yliopiston koordinoima kansainvälinen ReCreate-tutkimushanke tutkii ja kehittää purettavien rake…

Case Kuninkaantammi: Puukerrostalon ja betonikerrostalon päästövaikutukset vertailussa

Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa toteutettiin vuosien 2018–2020 aikana lähes identtiset asuintalokokonaisuudet – t…

Betonirakenteet ovat unohdettu hiilinielu

Arvostetun, kansainvälisen tutkimuksen (Substantial global carbon uptake by cement carbonation, 2016) mukaan nykykaupungit ovat m…