Puu ei ole ympäristöystävällisempi kuin betoni, todetaan norjalaistutkimuksessa

Norjan betoniteollisuus on julkaissut tutkimuksen puisen ja betonisen toimistorakennuksen rungon elinkaaripäästöjen vertailusta.

Artikkeli | Tiina Kaskiaro 19.8.2019

Rakentamisen elinkaariarviointiin perehtyneen Research -tutkimusorganisaation laatimassa selvityksessä on tutkittu elinkaari- eli ns.  LCA-laskennalla (LCA = elinkaariarviointi) eri korkuisten toimistorakennusten runkorakenteiden CO2-päästöjä. Rakennusten päärunkomateriaaleina tutkimuksessa olivat betonielementti ja puu. Selvityksen mukaan yli 4 kerroksisissa toimistorakennuksissa betonielementtirungolla saatiin pienimmät päästöt.

Viimeisen 25 vuoden aikana LCA-laskentaa on käytetty perustana rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten arvioinnissa. LCA-menetelmää käytetään myös arvioimaan koko rakennuksen ympäristövaikutuksia sen elinkaaren ajalta. LCA-menetelmällä voidaan simuloida eri valintojen vaikutuksia elinkaaripäästöihin.

Yhtä kauan on myös sekä rakennusalalla, tiedotusvälineissä että yliopistoissa käyty keskustelua siitä, mikä on ympäristöystävällisin rakennusmateriaali. Norjan betoniteollisuus halusi tämän tutkimuksen avulla selvittää puu- ja betonirakenteiden hiilidioksidipäästöt niin, että vertailtavat rakenteet täyttävät samat toiminnalliset vaatimukset.

Tutkimuksessa tehtiin päästötarkastelu toimistorakennukselle, jonka pohjan pinta-ala on 50,4 x 15,9 m2 ja kerrosluku 4, 8 ja 16 kerrosta, ja joka sijaitsee eri kaupungeissa. Laskelmissa päämateriaaleina olivat betonielementit ja puurakenteet.

Teoreettiset laskelmat sisälsivät materiaalimäärät toiminnallisesti vastaaville rakenteille (kantavuus, ääneneristys, palonkestävyys). Laskelmiin ei sisällytetty julkisivuratkaisuja, ei-kantavia väliseiniä ja teknisiä järjestelmiä (ilmanvaihto, lämpö, putkistot ja sähkö), koska näiden katsotaan olevan riippumattomia kantavan rakenteen tyypistä.

Tutkimuksen rakennesuunnitelmat teki Arcon Projekt AS, joka varmisti myös, että toimistorakennusten rakenteet ovat toiminnallisesti vastaavat ja että ne on suunniteltu voimassa olevien määräysten mukaisesti. Laskelmat tarkisti Aas-Jakobsen. Østfold Research teki päästölaskennan Arcon Projektin suunnitelmien pohjalta. Tarkasteltavat rakennukset sijaitsivat Trondheimissa ja Kristiansandissa. Tällä pyrittiin ottamaan huomioon huomioida kuljetusmatkojen merkitystä kasvihuonekaasupäästöihin.

Kasvihuonekaasupäästöjen laskennan lähtötietoina käytettiin rakennustuotteiden ympäristöselosteita (EPD).

Tutkimuksen vaiheet:
Betonirakenteiden osalta laskenta suoritettiin kahdessa vaiheessa, johon betonielementtien valmistajat toimittivat tarvittavat lähtötiedot alan EPD-laskurin avulla.

1. Arcon Projektin määrittelemille tuotteille toimitti lähtötietoja (EPD) neljä betonielementtien valmistajaa (Block Berge Bygg, Contiga, Loe Betong ja Spenncon). Näiden neljän valmistajan tuotteiden tietojen perusteella laskettiin keskiarvo ”tyypillisille betonituotteille” kohteeseen, jossa ei ole erityisiä ympäristövaatimuksia.
2. Laskennan toisessa vaiheessa rakennusosien valmistajat ja tutkijat selvittivät ratkaisuja, joilla CO2-päästöjä voidaan pienentää. Tältä pohjalta tutkijoiden ja yritysten yhteistyönä laadittiin ”päästöoptimoitu” toteutusratkaisu.

Johtopäätelmät:
Tutkimuksen mukaan ei ole perustetta väittää, että puu olisi ympäristöystävällisempää kuin betoni. Rakentamisen tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää useilla erityyppisillä tuote- ja toteutusratkaisuilla materiaalien perusvalinnasta riippumatta. Päästöjen pienentymistä voidaan edistää antamalla tuotevalmistajille ja urakoitsijoille enemmän vapautta hyödyntää asiantuntemustaan ja osaamistaan innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseksi.

Rakennusten elinkaariarviointi sisältää aina eriasteisia epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat lopputulosten hajontaan ja siten myös niiden vertailtavuuteen.

Raportti tutkimuksesta Østfold Researchin sivuilta https://www.ostfoldforskning.no/no/publikasjoner/Publication/?id=2571

Artikkeli tutkimuksesta Byggeindustrien verkkosivuilta
http://www.bygg.no/article/1402753

Luetuimmat