Norjalaistutkimus: Puu ei ole ympäristöystävällisempi kuin betoni

Norjan betoniteollisuus on julkaissut tutkimuksen puisen ja betonisen toimistorakennuksen rungon elinkaaripäästöjen vertailusta.

Rakentamisen elinkaariarviointiin perehtyneen Research -tutkimusorganisaation laatimassa selvityksessä (2016) on tutkittu elinkaari- eli ns.  LCA-laskennalla (LCA = elinkaariarviointi) eri korkuisten toimistorakennusten runkorakenteiden CO2-päästöjä. Rakennusten päärunkomateriaaleina tutkimuksessa olivat betonielementti ja puu. Selvityksen mukaan yli 4 kerroksisissa toimistorakennuksissa betonielementtirungolla saatiin pienimmät päästöt.

Viimeisen 25 vuoden aikana LCA-laskentaa on käytetty perustana rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten arvioinnissa. LCA-menetelmää käytetään myös arvioimaan koko rakennuksen ympäristövaikutuksia sen elinkaaren ajalta. LCA-menetelmällä voidaan simuloida eri valintojen vaikutuksia elinkaaripäästöihin.

Yhtä kauan on myös sekä rakennusalalla, tiedotusvälineissä että yliopistoissa käyty keskustelua siitä, mikä on ympäristöystävällisin rakennusmateriaali. Norjan betoniteollisuus halusi tämän tutkimuksen avulla selvittää puu- ja betonirakenteiden hiilidioksidipäästöt niin, että vertailtavat rakenteet täyttävät samat toiminnalliset vaatimukset.

Tutkimuksessa tehtiin päästötarkastelu toimistorakennukselle, jonka pohjan pinta-ala on 50,4 x 15,9 m2 ja kerrosluku 4, 8 ja 16 kerrosta, ja joka sijaitsee eri kaupungeissa. Laskelmissa päämateriaaleina olivat betonielementit ja puurakenteet.

Teoreettiset laskelmat sisälsivät materiaalimäärät toiminnallisesti vastaaville rakenteille (kantavuus, ääneneristys, palonkestävyys). Laskelmiin ei sisällytetty julkisivuratkaisuja, ei-kantavia väliseiniä ja teknisiä järjestelmiä (ilmanvaihto, lämpö, putkistot ja sähkö), koska näiden katsotaan olevan riippumattomia kantavan rakenteen tyypistä.

Tutkimuksen rakennesuunnitelmat teki Arcon Projekt AS, joka varmisti myös, että toimistorakennusten rakenteet ovat toiminnallisesti vastaavat ja että ne on suunniteltu voimassa olevien määräysten mukaisesti. Laskelmat tarkisti Aas-Jakobsen. Østfold Research teki päästölaskennan Arcon Projektin suunnitelmien pohjalta. Tarkasteltavat rakennukset sijaitsivat Trondheimissa ja Kristiansandissa. Tällä pyrittiin ottamaan huomioon huomioida kuljetusmatkojen merkitystä kasvihuonekaasupäästöihin.

Kasvihuonekaasupäästöjen laskennan lähtötietoina käytettiin rakennustuotteiden ympäristöselosteita (EPD).

Tutkimuksen vaiheet:
Betonirakenteiden osalta laskenta suoritettiin kahdessa vaiheessa, johon betonielementtien valmistajat toimittivat tarvittavat lähtötiedot alan EPD-laskurin avulla.

1. Arcon Projektin määrittelemille tuotteille toimitti lähtötietoja (EPD) neljä betonielementtien valmistajaa (Block Berge Bygg, Contiga, Loe Betong ja Spenncon). Näiden neljän valmistajan tuotteiden tietojen perusteella laskettiin keskiarvo ”tyypillisille betonituotteille” kohteeseen, jossa ei ole erityisiä ympäristövaatimuksia.
2. Laskennan toisessa vaiheessa rakennusosien valmistajat ja tutkijat selvittivät ratkaisuja, joilla CO2-päästöjä voidaan pienentää. Tältä pohjalta tutkijoiden ja yritysten yhteistyönä laadittiin ”päästöoptimoitu” toteutusratkaisu.

Johtopäätelmät:
Tutkimuksen mukaan ei ole perustetta väittää, että puu olisi ympäristöystävällisempää kuin betoni. Rakentamisen tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää useilla erityyppisillä tuote- ja toteutusratkaisuilla materiaalien perusvalinnasta riippumatta. Päästöjen pienentymistä voidaan edistää antamalla tuotevalmistajille ja urakoitsijoille enemmän vapautta hyödyntää asiantuntemustaan ja osaamistaan innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseksi.

Rakennusten elinkaariarviointi sisältää aina eriasteisia epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat lopputulosten hajontaan ja siten myös niiden vertailtavuuteen.

Raportti tutkimuksesta Østfold Researchin sivuilta https://www.ostfoldforskning.no/no/publikasjoner/Publication/?id=2571

Artikkeli tutkimuksesta Byggeindustrien verkkosivuilta
http://www.bygg.no/article/1402753

Norjalaistutkimus: Puu ei ole ympäristöystävällisempi kuin betoni

Norjan betoniteollisuus on julkaissut tutkimuksen puisen ja betonisen toimistorakennuksen rungon elinkaaripäästöjen vertailusta.

Raken…

Betoni ja ympäristö

Ilmastonmuutoksen hillinnän tultua yhä keskeisemmäksi tavoitteeksi myös rakentamisen ympäristövaikutuksiin on alettu kiinnittää yhä…

Sitran selvitys: Vertailu puu- ja betonikerrostalon hiilijalanjäljestä

Sitran toimeksiannosta toteutetussa tutkimuksessa (2012) selvitettiin passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälkeä.Tutkimusk…

Lämpöä varaavat rakenteet säästävät energiaa

Terminen massa kuvaa rakennusmateriaalin kykyä varastoida lämpöenergiaa sekä sitä, miten tämä ominaisuus tasoittaa rakennuksen lämp…

MRA 55 § – ekologiset näkökohdat rakentamisessa

Rakennukselle asetettuja vaatimuksia sovellettaessa tulee ottaa huomioon rakennuksen käytön aikaiset ympäristövaikutukset niin, että ra…

Ruotsalaistutkimus: Betoni- ja puurakenteiden ympäristövaikutuksissa ei merkittäviä eroja

Ruotsalainen tutkimus (2018) tarkastelee rakennusten energia- ja ympäristötehokkuutta osana laajempaa kestävän rakentamisen Positive foo…

Euroopan sementtiteollisuuden tiekartta – 2050 Carbon Neutrality Roadmap

Sementtiteollisuus on investoinut viime vuosikymmeninä runsaasti suorien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tehokkaita päästöjen…

Geopolymeerit korvaavat sementtiä

Betonin hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää tulevaisuudessa ns. geopolymeeritekniikoiden avulla. Geopolymeereillä tarkoitetaan er…

CO₂ncrete Solution -projekti

CO₂ncrete Solution on CANEMURE-hankkeen alainen projekti, jossa …

Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartta

Rakennusteollisuus RT laatii yhdessä sidosryhmien ja ympäristöministeriön kanssa laatiman vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekar…

M1: Tutkitusti vähäpäästöisiä materiaaleja

Rakennuksen hyvä sisäilmasto edellyttää sisäilma-asioiden huomioon ottamista suunnittelun, rakentamisen ja käytön kaikissa vaiheissa.…

ReCreate-hanke: käytettyjen, kokonaisten betonielementtien uusiokäyttö

Keväällä 2021 käynnistynyt Tampereen yliopiston koordinoima kansainvälinen ReCreate-tutkimushanke tutkii ja kehittää purettavien rake…

Case Kuninkaantammi: Puukerrostalon ja betonikerrostalon päästövaikutukset vertailussa

Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa toteutettiin vuosien 2018–2020 aikana lähes identtiset asuintalokokonaisuudet – t…

Gaia-selvitys: Vähähiilisten rakennusmateriaalien hiilikädenjälki osana sääntelyä

Ympäristöministeriö esittää maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä hiilikädenjälkeä osaksi rakentamisen sääntelyä.…

Betonirakenteet ovat unohdettu hiilinielu

Arvostetun, kansainvälisen tutkimuksen (Substantial global carbon uptake by cement carbonation, 2016) mukaan nykykaupungit ovat m…