Betonirakenteet ovat unohdettu hiilinielu

Arvostetun, kansainvälisen tutkimuksen (Substantial global carbon uptake by cement carbonation, 2016) mukaan nykykaupungit ovat merkittävä, laskelmissa laiminlyöty hiilinielu. Rakentamisessa käytetyn betonin karbonatisoitumisen ansiosta suuri osa sementin valmistuksessa syntyvistä hiilidioksidipäästöistä kompensoituu materiaalin elinkaaren aikana.

Karbonatisoituminen on kemiallinen reaktio, jossa osa hiilidioksidista palautuu takaisin sementin rakenteeseen sen käytön ja erityisesti kierrätysvaiheen aikana sementin reagoidessa ilman hiilidioksidin kanssa. Kyseessä on hidas prosessi, joka on pysyvä osa sementistä valmistettujen materiaalien elinkaarta.

Ilmastonmuutosta koskevassa keskustelussa on aiemmin pidetty selvänä, että sementtiteollisuus on yksi pahimmista ilmakehän hiilidioksidin lähteistä. Nature Geoscience -lehdessä julkaistu Englannin Itä-Anglian yliopistossa tehty tutkimus esittää asiasta lähes päinvastaisen tulkinnan, jonka mukaan maailman olemassa olevat betonirakenteet sitovat vuodessa miljardi tonnia ilmakehän hiilidioksidia.

Vuosina 1930-2013 betoni on sitonut hiilidioksidia yhteensä 4,5 gigatonnia. Arviolta vajaa puolet betonin valmistuksessa vapautuvista hiilidioksidipäästöistä tasoittuu hiilinielun kautta. Tulevaisuudessa karbonisaatio kiihtyy, sillä betonirakennusten ja infrastruktuurin määrä kasvaa ja olemassa oleva kanta vanhenee purettavaksi kierrätykseen. Murskaus paljastaa betonirakenteen sisäosista pintoja, joilla karbonisaatio on erityisen tehokasta.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n päästöinventaarioiden ohjeistus tarjoaa keinoja hiilidioksidipäästöjen määrittämiseen sementin valmistuksessa, mutta ei ota huomioon karbonisaation aikana imeytyvää hiilidioksidia. Tutkimuksen johtavan tutkijan, professori Dabo Guanin mukaan olemassa olevat rakenteet ovat suuri ja unohdettu hiilinielu, joka pitäisi huomioida päästöinventaarioissa ja hiilidioksidia koskevissa laskelmissa.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä tulisi sementin päästöjen vähentämisen sijaan priorisoida fossiilisten polttoaineiden päästöjen vähentämistä, koska sementin valmistuksessa syntyy myös hiilinielu.

Norjalaistutkimus: Puu ei ole ympäristöystävällisempi kuin betoni

Norjan betoniteollisuus on julkaissut tutkimuksen puisen ja betonisen toimistorakennuksen rungon elinkaaripäästöjen vertailusta.

Raken…

Betoni ja ympäristö

Ilmastonmuutoksen hillinnän tultua yhä keskeisemmäksi tavoitteeksi myös rakentamisen ympäristövaikutuksiin on alettu kiinnittää yhä…

Sitran selvitys: Vertailu puu- ja betonikerrostalon hiilijalanjäljestä

Sitran toimeksiannosta toteutetussa tutkimuksessa (2012) selvitettiin passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälkeä.Tutkimusk…

Lämpöä varaavat rakenteet säästävät energiaa

Terminen massa kuvaa rakennusmateriaalin kykyä varastoida lämpöenergiaa sekä sitä, miten tämä ominaisuus tasoittaa rakennuksen lämp…

MRA 55 § – ekologiset näkökohdat rakentamisessa

Rakennukselle asetettuja vaatimuksia sovellettaessa tulee ottaa huomioon rakennuksen käytön aikaiset ympäristövaikutukset niin, että ra…

Ruotsalaistutkimus: Betoni- ja puurakenteiden ympäristövaikutuksissa ei merkittäviä eroja

Ruotsalainen tutkimus (2018) tarkastelee rakennusten energia- ja ympäristötehokkuutta osana laajempaa kestävän rakentamisen Positive foo…

Euroopan sementtiteollisuuden tiekartta – 2050 Carbon Neutrality Roadmap

Sementtiteollisuus on investoinut viime vuosikymmeninä runsaasti suorien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tehokkaita päästöjen…

Geopolymeerit korvaavat sementtiä

Betonin hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää tulevaisuudessa ns. geopolymeeritekniikoiden avulla. Geopolymeereillä tarkoitetaan er…

CO₂ncrete Solution -projekti

CO₂ncrete Solution on CANEMURE-hankkeen alainen projekti, jossa …

Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartta

Rakennusteollisuus RT laatii yhdessä sidosryhmien ja ympäristöministeriön kanssa laatiman vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekar…

M1: Tutkitusti vähäpäästöisiä materiaaleja

Rakennuksen hyvä sisäilmasto edellyttää sisäilma-asioiden huomioon ottamista suunnittelun, rakentamisen ja käytön kaikissa vaiheissa.…

ReCreate-hanke: käytettyjen, kokonaisten betonielementtien uusiokäyttö

Keväällä 2021 käynnistynyt Tampereen yliopiston koordinoima kansainvälinen ReCreate-tutkimushanke tutkii ja kehittää purettavien rake…

Case Kuninkaantammi: Puukerrostalon ja betonikerrostalon päästövaikutukset vertailussa

Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa toteutettiin vuosien 2018–2020 aikana lähes identtiset asuintalokokonaisuudet – t…

Betonirakenteet ovat unohdettu hiilinielu

Arvostetun, kansainvälisen tutkimuksen (Substantial global carbon uptake by cement carbonation, 2016) mukaan nykykaupungit ovat m…