Geopolymeerit korvaavat sementtiä

Betonin hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää tulevaisuudessa ns. geopolymeeritekniikoiden avulla. Geopolymeereillä tarkoitetaan erilaisia joko maaperästä otettavia tai teollisuuden sivuvirtoina syntyviä mineraalisia materiaaleja, joilla kyetään sitomaan kiviainesta betoninkaltaiseksi materiaaliksi sementin tapaan. Jos geopolymeroinnin avulla voidaan korvata perinteinen kalsiumpohjainen sementti pienipäästöisellä sideaineella, myös lopputuloksena syntyvä geopolymeeribetoni voi olla hyvin vähäpäästöistä.

Geopolymeerejä voi saada aikaan muun muassa kaoliinipitoisista savesta tai esimerkiksi teräs- ja kaivannaisteollisuuden pii- ja alumiinipitoisista jäteaineista.

Geopolymeerit ovat aktiivisen tutkimustoiminnan kohteena sekä Suomessa että maailmalla. Suomessa keihäänkärkenä toimii Oulun yliopiston kuitu- ja materiaalitekniikan tutkimusryhmä professori Mirja Illikaisen johdolla.

Kuva: Oulun yliopisto/Joel Karppanen

Norjalaistutkimus: Puu ei ole ympäristöystävällisempi kuin betoni

Norjan betoniteollisuus on julkaissut tutkimuksen puisen ja betonisen toimistorakennuksen rungon elinkaaripäästöjen vertailusta.

Raken…

Euroopan sementtiteollisuuden tiekartta – 2050 Carbon Neutrality Roadmap

Sementtiteollisuus on investoinut viime vuosikymmeninä runsaasti suorien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tehokkaita päästöjen…

Geopolymeerit korvaavat sementtiä

Betonin hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää tulevaisuudessa ns. geopolymeeritekniikoiden avulla. Geopolymeereillä tarkoitetaan er…

COâ‚‚ncrete Solution -projekti

CO₂ncrete Solution on CANEMURE-hankkeen alainen projekti, jossa …

Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartta

Rakennusteollisuus RT laatii yhdessä sidosryhmien ja ympäristöministeriön kanssa laatiman vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekar…

M1: Tutkitusti vähäpäästöisiä materiaaleja

Rakennuksen hyvä sisäilmasto edellyttää sisäilma-asioiden huomioon ottamista suunnittelun, rakentamisen ja käytön kaikissa vaiheissa.…

ReCreate-hanke: käytettyjen, kokonaisten betonielementtien uusiokäyttö

Keväällä 2021 käynnistynyt Tampereen yliopiston koordinoima kansainvälinen ReCreate-tutkimushanke tutkii ja kehittää purettavien rake…

Case Kuninkaantammi: Puukerrostalon ja betonikerrostalon päästövaikutukset vertailussa

Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa toteutettiin vuosien 2018–2020 aikana lähes identtiset asuintalokokonaisuudet – t…

Gaia-selvitys: Vähähiilisten rakennusmateriaalien hiilikädenjälki osana sääntelyä

Ympäristöministeriö esittää maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä hiilikädenjälkeä osaksi rakentamisen sääntelyä.…

Betoni ja ympäristö

Ilmastonmuutoksen hillinnän tultua yhä keskeisemmäksi tavoitteeksi myös rakentamisen ympäristövaikutuksiin on alettu kiinnittää yhä…

Sitran selvitys: Vertailu puu- ja betonikerrostalon hiilijalanjäljestä

Sitran toimeksiannosta toteutetussa tutkimuksessa (2012) selvitettiin passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälkeä.Tutkimusk…

Lämpöä varaavat rakenteet säästävät energiaa

Terminen massa kuvaa rakennusmateriaalin kykyä varastoida lämpöenergiaa sekä sitä, miten tämä ominaisuus tasoittaa rakennuksen lämpÃ…

MRA 55 § – ekologiset näkökohdat rakentamisessa

Rakennukselle asetettuja vaatimuksia sovellettaessa tulee ottaa huomioon rakennuksen käytön aikaiset ympäristövaikutukset niin, että ra…

Ruotsalaistutkimus: Betoni- ja puurakenteiden ympäristövaikutuksissa ei merkittäviä eroja

Ruotsalainen tutkimus (2018) tarkastelee rakennusten energia- ja ympäristötehokkuutta osana laajempaa kestävän rakentamisen Positive foo…

Betonirakenteet ovat unohdettu hiilinielu

Arvostetun, kansainvälisen tutkimuksen (Substantial global carbon uptake by cement carbonation, 2016) mukaan nykykaupungit ovat m…