Ruotsalaistutkimus: Betoni- ja puurakenteiden ympäristövaikutuksissa ei merkittäviä eroja

Ruotsalainen tutkimus (2018) tarkastelee rakennusten energia- ja ympäristötehokkuutta osana laajempaa kestävän rakentamisen Positive footprint housing -yhteistyöhanketta.

Ruotsin tutkimusinstituutti RISEn elinkaariasiantuntijat arvioivat puu- ja betonirakenteisen rakennuksen ympäristövaikutuksia 100 vuoden aikajaksolla. Valitut rakenneratkaisut ovat betonielementti, paikallavalettu betoni sekä massiivipuu. Kaikkiin materiaaleihin kohdistuvat yhtäläiset vaatimukset koskien muun muassa kestävyyttä, paloturvallisuutta, ääneneristävyyttä ja energiankulutusta. Rakennuksilta vaaditaan sadan vuoden käyttöikää.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että betoni- ja puurakenteilla ei ole merkittävää eroa ympäristövaikutuksissa ja energiatehokkuudessa. Raportoidut erot ovat pienempiä kuin tutkimuksen virhemarginaali.

Tiedon puutteen vuoksi tutkimuksen ympäristöarviointi ei ota kantaa kantaviin rakenteisiin, ääneneristävyyteen, kosteuteen tai rakenteen terveyteen liittyviin ongelmiin, jotka saattavat johtaa kasvaneeseen ylläpitotarpeeseen tai rakennusosien korvaamiseen. Betonirakenne on kokemuksen ja standardien kautta mitoitettu kestämään sata vuotta, kun taas puun kohdalla vastaavaa mitoitusta ei ole, minkä vuoksi tutkimus sisältää olettamia.

Betonirakenteiden ympäristövaikutuksia voidaan tutkimuksen mukaan pienentää jopa yli 30% betonin reseptiikalla sekä materiaalin käytön optimoinnilla. Puurakenteita voidaan parantaa kehittämällä ja dokumentoidusti takaamalla materiaalille pitkän aikavälin käyttäytymistä suhteessa toiminnallisiin vaatimuksiin.

Ruotsalainen Positive footprint housing -yhteistyöhanke tarkastelee ja kehittää kestävän rakentamisen ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin. Se on tuottanut useita pilotoivia tutkimustuloksia vuodesta 2013 lähtien. Kansallisen tutkimushankkeen taustalla ovat rakennusalan yhteenliittymä Riksbyggen, julkishallinto sekä joukko alan tieteentekijöitä.

Tutustu tutkimukseen (ruotsiksi, raportissa tiivistelmä myös englanniksi)

Lue lisää tutkimuksesta: Social Sustainability in Residential Solutions – A Swedish Case

Norjalaistutkimus: Puu ei ole ympäristöystävällisempi kuin betoni

Norjan betoniteollisuus on julkaissut tutkimuksen puisen ja betonisen toimistorakennuksen rungon elinkaaripäästöjen vertailusta.

Raken…

Gaia-selvitys: Vähähiilisten rakennusmateriaalien hiilikädenjälki osana sääntelyä

Ympäristöministeriö esittää maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä hiilikädenjälkeä osaksi rakentamisen sääntelyä.…

Betoni ja ympäristö

Ilmastonmuutoksen hillinnän tultua yhä keskeisemmäksi tavoitteeksi myös rakentamisen ympäristövaikutuksiin on alettu kiinnittää yhä…

Sitran selvitys: Vertailu puu- ja betonikerrostalon hiilijalanjäljestä

Sitran toimeksiannosta toteutetussa tutkimuksessa (2012) selvitettiin passiivitason asuinkerrostalon elinkaaren hiilijalanjälkeä.Tutkimusk…

Lämpöä varaavat rakenteet säästävät energiaa

Terminen massa kuvaa rakennusmateriaalin kykyä varastoida lämpöenergiaa sekä sitä, miten tämä ominaisuus tasoittaa rakennuksen lämpÃ…

MRA 55 § – ekologiset näkökohdat rakentamisessa

Rakennukselle asetettuja vaatimuksia sovellettaessa tulee ottaa huomioon rakennuksen käytön aikaiset ympäristövaikutukset niin, että ra…

Ruotsalaistutkimus: Betoni- ja puurakenteiden ympäristövaikutuksissa ei merkittäviä eroja

Ruotsalainen tutkimus (2018) tarkastelee rakennusten energia- ja ympäristötehokkuutta osana laajempaa kestävän rakentamisen Positive foo…

Euroopan sementtiteollisuuden tiekartta – 2050 Carbon Neutrality Roadmap

Sementtiteollisuus on investoinut viime vuosikymmeninä runsaasti suorien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tehokkaita päästöjen…

Geopolymeerit korvaavat sementtiä

Betonin hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää tulevaisuudessa ns. geopolymeeritekniikoiden avulla. Geopolymeereillä tarkoitetaan er…

COâ‚‚ncrete Solution -projekti

CO₂ncrete Solution on CANEMURE-hankkeen alainen projekti, jossa …

Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartta

Rakennusteollisuus RT laatii yhdessä sidosryhmien ja ympäristöministeriön kanssa laatiman vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekar…

M1: Tutkitusti vähäpäästöisiä materiaaleja

Rakennuksen hyvä sisäilmasto edellyttää sisäilma-asioiden huomioon ottamista suunnittelun, rakentamisen ja käytön kaikissa vaiheissa.…

ReCreate-hanke: käytettyjen, kokonaisten betonielementtien uusiokäyttö

Keväällä 2021 käynnistynyt Tampereen yliopiston koordinoima kansainvälinen ReCreate-tutkimushanke tutkii ja kehittää purettavien rake…

Case Kuninkaantammi: Puukerrostalon ja betonikerrostalon päästövaikutukset vertailussa

Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa toteutettiin vuosien 2018–2020 aikana lähes identtiset asuintalokokonaisuudet – t…

Betonirakenteet ovat unohdettu hiilinielu

Arvostetun, kansainvälisen tutkimuksen (Substantial global carbon uptake by cement carbonation, 2016) mukaan nykykaupungit ovat m…