Asuminen ilmastotekona

Asumiseen liittyvät ratkaisut ovat ihmiselämän suurimpia valintoja monessakin mielessä. Tänä päivänä moni pohtii näitä valintoja paitsi itsensä, myös yhteisen ympäristömme kannalta. Vaikka varallisuus ja elämäntilanne määrittävät pitkälti asumisen puitteet, luonnosta huolehtiminen ja ilmastonmuutoksen torjunta painavat vaakakupissa yhä enemmän. Ja hyvä niin!

Ympäristön kannalta kestävä, ilmastoystävällinen asuminen on monen asian summa. Kun asumisen päästöjä mitataan pitkällä aikavälillä, keskeistä on rakennuksen energiatehokkuus.

Energiatehokkuuden suhteen on etenkin monissa vanhoissa rakennuksissa paljon parantamisen varaa, mutta myös uudiskohteiden energiatehokkuus vaihtelee. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota, sillä energiaa säästävä rakennus säästää ympäristön lisäksi myös asukkaansa kukkaroa.

Kivimateriaalien tuotannon päästöjä on onnistuttu vuosien pitkäjänteisen työn myötä leikkaamaan merkittävästi. Alan yrityksillä on vahva tahto kantaa vastuunsa maapallon hyvinvoinnista, mikä näkyy vähähiilisyystyöhön kohdennettuina investointeina. Perinteisten tekniikoiden rinnalle syntyvien uusien innovaatioiden ansiosta tulevaisuuden kivirakentaminen on entistäkin vähäpäästöisempää.

Rakentamisen ympäristöystävällisyyteen vaikuttavat myös käytettävien materiaalien kestävyys, huollon tarve, kierrätettävyys ja uusiokäyttömahdollisuudet. Kivi on ympäristöystävällinen materiaali kaikilla näillä mittapuilla. Betonirakennukset myös sitovat itseensä hiilidioksidia, joka ei vapaudu rakennuksen purkuvaiheessakaan. Ne siis toimivat pysyvänä hiilinieluna.

Tiivistäen voidaan todeta, että energiatehokkaan kivitalon valinta omaksi kodiksi ei ole ainoastaan turvallinen valinta hyvää elämänlaatua arvostavalle – nykytiedon valossa se on myös ilmastoteko.