Ulkonäöllä on väliä: Tikkuaskitalot löysivät paikkansa

Kaksi erillistä pientaloa samalla tontilla sopeutuvat niin toisiinsa kuin tontin muotoihin sekä alueen luontoon. Tilaaja halusi rakentaa kestävän ja kauniin talon antaen arkkitehdeille vapaat kädet. Arkkitehdit Anu Puustinen ja Ville Hara Avanto Arkkitehdit Oy:stä saivat mieluisan, mutta harvinaisen toimeksiannon.

– Rakennuttaja tilasi nimenomaan arkkitehtuuria ja laatua. Meille annettiin ennakkoluulottomasi vapaat kädet ja mahdollisuus luovaan työhön sekä ongelmanratkaisuihin eikä valmiita vaatimuksia, Anu Puustinen toteaa hyvillään.

Loiva rinnetontti sijaitsee meren läheisyydessä ja rajautuu pohjoispuolelta katuun. Ympäröivät rakennukset edustavat eri aikakausien pientaloarkkitehtuuria. Tehtävänä oli suunnitella kaksi erillistaloa siten, että rakennukset asettuvat luontevasti tontille, tarjoavat molemmille taloille yksityisyyttä ja parhaat mahdolliset näkymät. Samalla tulisi muodostua miellyttäviä ulkotiloja. Vanha kiviaita, avokalliot ja männyt antavat tontille ajallista perspektiiviä.

– Evaluoimme eri vaihtoehdot tietääksemme, mihin ne johtavat. Luonnostelu osoitti, ettei taloja kannata sijoittaa tontille samaan koordinaatistoon, jotta keskeiset luonnonelementit saataisiin säilytettyä. Lisäksi alempi kerros halusi asettua eri suuntaan kuin ylempi kerros, jotta saatiin sekä aurinkoiset ulkotilat että hienot näkymät. Sekä tilaaja että me olimme samaa mieltä siitä, että tikkuaskitalojen kanssa jatketaan, Puustinen kertoo.

Tikkuaskit ristissä

Palikat loksahtivat siis paikoilleen kuin päällekkäiset, ristiin asetetut tikkuaskit. Vanha kiviaita, avokalliot ja männyt säästettiin. Niistä tuli olennainen osa pihaa ja katujulkisivua. Ylemmän kerroksen ulokkeiden alle muodostuu katettua terassia ja alemman kerroksen ulokkeiden päälle aurinkoista kattoterassia.

Saapuminen rakennuksiin on vaiheittainen. Kadulta astutaan pihalle kiviaidan portista ja noustaan talojen sisäänkäynneille joko maastoporrasta tai kivettyä pihapolkua pitkin. Tikkuaskien päissä on kadun puolella julkisivujen sisäänvedot, jotka muodostavat sisäänkäyntikatokset. Sisäänkäyntiaulassa vastassa on pitkä näkymä läpi talon ja ”portaat taivaaseen”. Kulku johdetaan jouhevasti rakennuksen ylempään kerrokseen, jossa päätilat sijaitsevat.

– Kerroksia yhdistää avoin, lasikatteinen tila, johon päivänvalo siivilöityy. Sisätilan tunnelma muuttuu sään ja päivän kierron mukaan. Rakennukset on sijoitettu tontille siten, että molempien yläkerroksista avautuvat upeat näkymät – toisesta merelle ja toisesta männikköön. Tilaaja halusi korostaa myös julkisivun merkitystä ja näkymää kadulle päin. Näin suunnittelussa oli hieman myös julkisen rakentamisen luonnetta, Puustinen toteaa.

Arkkitehtuuri edellä

Tilaajat kertovat halunneensa rakentaa kestävän ja kauniin talon, joka eroaa selvästi rapatuista valkoisista kuutioista, joita on rakennettu Suomeen viime vuosina tuhansia.

– Kun arkkitehtoniseksi konseptiksi valittiin nämä tikkuaskit, oli selvää, että talon voi rakentaa vain betonista ja paikallaan valamalla. Näin lopputuloksesta tulisi rakenteiltaan riittävän ohut ja kuitenkin samalla kestävä.

Kantavien rakenteiden tavoitekäyttöikä on vähintään 100 vuotta. Rakennusten runko on pääosin paikalla valettua teräsbetonia, jolla on saatu ulokkeille riittävä kantavuus ja jäykkyys. Tiili oli puolestaan alusta alkaen parhaiten luontoon ja tontille istuva pintamateriaalivalinta.

– Kävimme läpi suuren määrän erilaisia tiilimalleja sekä kotimaisilta että ulkomaisilta toimittajilta. Pidimme mittasuhteiltaan pitkää ja kapeaa tiilimallia kauniina. Löysimme Wienerbergerin mallistosta hollantilaisen tiilen, joka sopi väriltään täydellisesti tontilla olevien mäntyjen runkojen värin pariksi. Olemme olleet lopputulokseen todella tyytyväisiä. Laadukas lopputulos perustelee erikoisratkaisujen kustannukset.

Talojen suunnittelu alkoi vuonna 2016 ja ne valmistuivat 2019. Yhden talon bruttoala on 360 neliötä.

 

Tampereen Ranta-Tampella on rantakaupunkielämää keskustan kulmilla

Ranta-Tampella on Tampereen uutta asuinrakentamista ranta-alueelle entisellä Tampellan teollisuusalueella. Se sijoittuu kävelyetäisyydell…

Tehdaskiinteistöistä omaleimaisia asuinympäristöjä

Kaupunkien keskusta-alueilla on paljon vanhoja teollisuuskiinteistöjä, joista alkuperäinen toiminta on siirretty muualle. Tehdasmiljöide…

Jylhästi kallioilla: As Oy Helsingin Jylhä

Helsingin Viikinmäen laelle, alueen upeimmalle paikalle on valmistunut harkkorakenteinen pienkerrostalon ja rivitalojen kokonaisuus. Kohde …

Tiiltä sen olla pitää: Verkkosaaren suurkorttelista löytyy koteja moneen makuun

Kaupunkeihin mahtuu monenlaisia ihmisiä, elämäntilanteita ja perhemuotoja, ja yhtä moninaiset ovat asumiseen liittyvät preferenssit ja …

Kivitalo kivitalojen keskelle

Helsingin Liisankadulla on historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön, ahtaalle sisäpihalle rakennettu kaksi asuinkerrostaloa. Ne on sovi…

Kurjenlinna on uutta ja vanhaa yhtä aikaa

Kun työlään projektin ottaa hoitaakseen, se kannattaa hoitaa viimeisen päälle kunnolla. Näin on turkulainen Vuokrakartio Oy tehnyt kun…

Ulkonäöllä on väliä: Tikkuaskitalot löysivät paikkansa

Kaksi erillistä pientaloa samalla tontilla sopeutuvat niin toisiinsa kuin tontin muotoihin sekä alueen luontoon. Tilaaja halusi rakentaa k…

Kivitalon monimuotoisuutta puupinnalla

Kesän 2013 Asuntomessuilla Hyvinkäällä oli talo, joka sai huomiota erikoisesta julkisivumateriaalistaan. Lammi-Kivitalo Majan julkisivuv…

Elämää vapaa-ajanasunnossa ympäri vuoden

Jos mereltä katsoo tarkasti parikymmentä metriä ylös kallion päälle, saattaa havaita Villa Bergolan. Yksikerroksinen, kahteen osaan ja…

Suomen kuuluisin vankila Turussa muuttuu kiehtovaksi kaupunginosaksi

Neljässä rakennusvaiheessa toteutettava Kakolan vanhan vankila-alueen …