Energiatehokas koti säästää ilmastoa ja kukkaroa

Asuminen on Suomessa suurin yksittäinen päästöjen aiheuttaja, ja tähän vaikuttaa erityisesti asuntojen lämmitys.

Tehokkain keino vaikuttaa asumisensa hiilijalanjälkeen ja suitsia samalla asumiskustannuksiaan onkin energiatehokkuuteen panostaminen. Mitä pitempää ajanjaksoa tarkastellaan, sitä runsaammin energiatehokas koti palkitsee asujansa.

Suomen oloissa asuntojen lämmittämiseen on aina kulunut paljon energiaa. Talvet ovat pitkiä ja kylmiä, ja etenkin kovimmilla pakkasilla sopivan sisälämpötilan ylläpitäminen tuntuu kukkarossa. Kesähelteillä puolestaan asuntojen jäähdyttäminen vie energiaa. Näille olosuhteille emme voi mitään, mutta kodin lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen kuluvan laskun ja ilmastohaitat voi halutessaan minimoida viisailla valinnoilla jo rakennusvaiheessa.

Millä keinoin asuntojen energiatehokkuutta sitten parannetaan?

Toimiva kokonaisuus lähtee aina huolellisesta suunnittelusta, ja materiaalivalinnoilla on keskeinen rooli. Kivirakennus on luonnostaan energiatehokas: Massiiviset rakenteet sitovat lämpöä ja luovuttavat sen myöhemmin, vähentäen näin sekä jäähdyttämisen että lämmittämisen tarvetta ja voimakkaita piikkejä energiankulutuksessa.

Myös rakennuksen arkkitehtuurin tulee palvella energiansäästöä. Tämä näkyy esimerkiksi rakennusmassojen suuntauksessa, tilaratkaisuissa, ikkunoiden määrässä sekä erilaisissa auringonvalon varjostusratkaisuissa.

Energian hintojen ollessa korkealla moni on havahtunut puutteisiin oman kotinsa energiatehokkuudessa. Monissa vanhoissa rakennuksissa onkin tämän suhteen paljon parantamisen varaa, mutta myös uudiskohteiden energiatehokkuus vaihtelee. Tähän kannattaa kiinnittää tarkkaan huomiota asuntoa hankittaessa.

Rakennuksen energiatehokkuus merkitsee taloudellisten säästöjen ja ilmastoystävällisyyden ohella myös asumismukavuutta, kun sisälämpötila pysyy miellyttävän tasaisena niin kesähelteillä kuin talvipakkasilla.