Järkevät energiakorjaukset maksavat itsensä takaisin vuosien saatossa
Rakennusten energiankulutuksen vähentäminen on ajankohtaista niin ilmasto- kuin kustannussyistä. Uusissa rakennuksissa energiatehokkuus on nykyisin huomioitu jo suunnitteluvaiheessa, ja yhä useammat asunnon hankkijat osaavat myös tätä edellyttää.
Suomessa on kuitenkin myös paljon vanhempaa rakennuskantaa ajalta, jolloin energiatehokkuusvaatimukset olivat vaatimattomia eikä aiheeseen kiinnitetty huomiota samalla tavoin kuin nyt. Ja löytyypä uudisrakennuksistakin toisinaan parantamisen varaa. Joillekin rakenneratkaisuille on myönnetty jopa erivapaus kuluttaa paljon energiaa. Tällaisille varta vasten rakennetuille porsaanrei’ille on vaikea löytää nykytilanteeseen sopivia järkiperusteita. Rakennukset, joiden arkkitehtuuri, materiaalivalinnat ja tekniset ratkaisut eivät palvele energiansäästöä, kuormittavat ympäristöä ja ovat korkeiden lämmityskulujen vuoksi kalliita käyttää. Tällaisissa taloissa asuu edelleen moni suomalainen.
Vanhaa rakennuskantaa korjaamalla voidaan päästä tehokkaisiin energiaratkaisuihin, jotka säästävät pitkällä aikavälillä ilmastoa ja asukkaiden kukkaroa. Energiaremontteja on tehty viime vuosina kasvavassa määrin ja niiden edistämiseksi asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on jakanut energia-avustusta vuodesta 2020 lähtien. Panostukset asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin ja toimiin muuttavat yhteiskuntaa askel askelelta vähähiilisemmäksi.
Materiaalivalinnoilla on merkitystä
Korjausrakentamisessa, kuten kaikessa muussakin rakentamisessa, materiaalivalinnoilla on merkitystä. Kivirakennuksissa on ominaisuuksia, jotka luonnostaan palvelevat energiansäästöä. Betonista, tiilestä ja harkoista tehtyjen rakenteiden hyvä ilmanpitävyys tukee energiatehokkuutta, joten lisäeristämisestä ja talotekniikan parantamisesta saadaan täysi hyöty irti. Näissä rakenteissa ilmanpitävyyttä on myös suhteellisen helppo parantaa. Lisäksi rakenteiden massiivisuus tukee niin ikään energiatehokkuutta, kun rakennus pystyy hyödyntämään lämpökuormia, eikä parannettu energiatehokkuus johda tarpeeseen ottaa käyttöön energiaa kuluttavia jäähdytyslaitteita.
Energiatehokkuusdirektiiviin odotettavissa olevia niin sanottuja pakkokorjauksia on kammoksuttu. Syytä onkin, sillä vanha viisaus on edelleen voimassa: ehjää rakennetta kannattaa ryhtyä äärimmäisen harvoin uusimaan tai lisäeristämään pelkän energiansäästön takia. Kun vaikkapa ikkuna tai julkisivupinta on joka tapauksessa uusittava, silloin myös energiatehokkuuden parantaminen on järkevää ja kannattavaa. Toivottavasti direktiiviin saadaan lauseke, jonka vapauttaa pakosta taloudellisesti järkeä vailla olevat energiakorjausinvestoinnit.
Järkevät energiakorjaukset maksavat itsensä takaisin vuosien saatossa. Säästettyjen eurojen ja ilmastoystävällisyyden ohella myös asumismukavuus lisääntyy kodin lämpötilan pysyessä sopivana läpi vuoden.
