Mistä rakentamisen päästöt koostuvat?
Ilmastokeskustelun yhteydessä huomio kohdistuu usein rakentamiseen ja rakennettuun ympäristöömme. Eikä ihme, sillä rakennuksissa käytetään lähes 40 % kaikesta Suomessa kulutettavasta energiasta ja ne aiheuttavat yli 30 % maamme päästöistä. Mutta mistä nämä päästöt oikeastaan syntyvät ja miten niitä voidaan tehokkaimmin leikata?
Päästöjä syntyy kaikissa rakennuksen elinkaaren vaiheissa aina rakennusmateriaalien tuotannosta kuljetuksiin, rakentamiseen ja asumiseen.
Kaikkein suurin merkitys on rakennuksen käytön aikaisella energiankulutuksella. Käytännössä siis arkiseen asumiseen liittyvillä jokapäiväisillä välttämättömillä toimilla kuten lämmittämisellä, jäähdytyksellä ja sähkönkulutuksella. Erityisesti Suomen talvi pakkasineen lisää kotien energiankulutusta roimasti.
Rakentamisen ja rakennusmateriaalien osuus koko elinkaaren aikaisista päästöistä on noin 20 % luokkaa, mistä voi helposti laskea käytön aikaisten päästöjen suuruusluokan. Päästövähennyksiä etsittäessä keskeistä onkin kiinnittää huomiota rakennusten energiatehokkuuteen, kuten nykyisin uudisrakennusten kohdalla pääsääntöisesti tehdäänkin. Ainoan poikkeuksen muodostavat massiivipuurakenteiset talot, joille sallitaan muita rakennuksia heikompi energiatehokkuus.
Uudisrakentamisen ohella katseet tulisi kohdistaa jo olemassa oleviin rakennuksiin, joiden energiaremontit ovat tehokas tapa vähentää päästöjä. Tällä on erityisen suuri merkitys, koska vanhaa, yhä käytössä olevaa rakennuskantaa on Suomessa todella paljon ja näissä kohteissa energiankulutus on usein korkealla tasolla.
Vaikka materiaalituotannon vaikutus päästöihin on käytönaikaista kulutusta huomattavasti pienempi, on selvää, että myös sitä tulee kaikin keinoin pyrkiä vähentämään. Tämän eteen onkin kivirakentamisen tuoteteollisuudessa tehty töitä jo vuosikausia: tuotannon prosesseja on kehitetty vähäpäästöisemmiksi ja markkinoille on tuotu uusia, vähähiilisempiä tuotteita, joissa hyödynnetään esimerkiksi kierrätettyjä kivimateriaaleja.
On tärkeää, että rakennetun ympäristön päästöjen syntymisen ja jakautumisen logiikka ymmärretään koko elinkaaren ajalta. Panostamalla toimiin, joiden vaikuttavuus on kaikkein suurin, saavutetaan parhaat tulokset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
