Tehdaskiinteistöistä omaleimaisia asuinympäristöjä
Kaupunkien keskusta-alueilla on paljon vanhoja teollisuuskiinteistöjä, joista alkuperäinen toiminta on siirretty muualle. Tehdasmiljöiden kulttuurinen arvo tunnustetaan ja rakennukset ovatkin usein asemakaavalla suojeltuja. Tehdaskiinteistöjen muuttaminen asunnoiksi tarkoittaa usein juuri julkisivujen ja rungon säilyttämistä.
Ympäristönäkökulmasta paksujen rakennusosien säästyminen on merkittävää, koska vastaavan uuden rakenteen rakentamisen hiilipäästöt jäävät syntymättä. Rakennus säilyy kaupunkikuvallisena muistomerkkinä menneestä, mutta tarjoaa asukkailleen modernit asuintilat. Esimerkiksi Tampereella Pyynikin Trikoon tehdasalueella, Hämeenlinnassa Suomen Kasarmeilla ja Turun Telakkarannassa on lähivuosina tehty uusia asuntoja vanhoihin puitteisiin. Usein hankkeisiin liittyy myös tiivistävää uudisrakentamista.
Kaupunkialueella teollisuusalueiden uusiokäyttö tarkoittaa hyvin usein asumista, koska asunnoille riittää kysyntää.
Vantaalla Tikkurilan Silkin tehdasalueella on käynnissä laaja muutostyö, jota hallinnoi Renor Oy. Kiinteistössä toimi alun perin Helsinkiin vuonna 1933 perustettu Suomen Silkkiteollisuus Oy, joka muutti Tikkurilaan seuraavana vuonna. Tehdasalueen punatiiliset rakennukset rakennettiin vuosina 1934–1964 ja niissä on toiminut muun muassa kutomo, värjäämö, painamo, tarkkaamo ja pakkaamo. Alueelle on toteutettu pääasiassa toimistotiloja ja lisäksi siellä toimii Tanssiteatteri Raatikko sekä Teatteri Vantaa.
Yksi osa tontista myytiin ja siihen rakennettiin asuinkerrostalo. Kolmivaiheisesta muutostyöstä on nyt valmistunut kaksi vaihetta ja kolmas on suunnitteluvaiheessa.
Uusiokäyttö ja suojelu törmäyskurssilla – vai sulassa sovussa?
Rakennuksen uusiokäyttö voi edellyttää muutoksia, jotka ovat ristiriidassa säilyttämisen kanssa. Säilyttämisen aste on keskeinen neuvoteltava kysymys muutosten suunnittelussa. Olemassa olevan rakennuskannan pysyminen käytössä on arvo itsessään. Erilaisten tapausten kohdalla on aina harkittava erikseen säilyttämisen yksittäiset kysymykset.
− Rakennusta voidaan tietyissä rajoissa muuttaa uuteen tarkoitukseensa sopivaksi, mutta myös toiminnan täytyy sopeutua vanhaan rakennukseen, huomauttaa arkkitehti Mikko Lindqvist Helsingin kaupunginmuseosta.
Korjausrakentamisen filosofiassa on tapahtunut muutosta vuosikymmenien saatossa. Nykyisin halutaan säilyttää kokonaisuuksia pelkän julkisivun sijaan; säilyttäminen voi koskea materiaaleja tai tiettyjä tiloja. Ilmastokeskustelun myötä yhä tärkeämmäksi on noussut resurssiviisas korjausrakentaminen.
Kuva: Renor Oy
