Sisäilmaesteetöntä rakentamista – kyllä kiitos
Terve talo -konsepti tarkoittaa rakentamista sellaisilla periaatteilla, että rakennusmateriaalit eivät aiheuta tai edesauta sairastumista huonon sisäilman takia. Jo sairastuneiden auttamiseksi on otettu käyttöön sisäilmaesteettömyyden käsite. Kun terveessä rakentamisessa saatetaan pyrkiä karsimaan ongelmia, niin sisäilmaesteetön rakentaminen etsii optimaalisia vaihtoehtoja.
Viime vuosina on tehty paljon työtä puhtaan sisäilman turvaamiseksi. Rakennuksen hyvä sisäilmasto edellyttää sisäilma-asioiden huomioon ottamista suunnittelun, rakentamisen ja käytön kaikissa vaiheissa. Sen lopulliseen laatuun vaikuttavat monien muiden tekijöiden ohella sisätilojen rakennusmateriaalit.
– Sisäilmaesteetön rakentaminen lähtee optimaalisten ratkaisujen etsimisestä, jotta sisäilmasairas voi asua mahdollisimman toimintakykyisenä kodissaan. Rakennusmateriaalit ja -tavat toteuttavat yhdessä esteettömän rakenteen, korostaa Sisäilmalupaustiimin koordinaattori Niina Rissanen.
Tyyppitalo kennoharkoista
Niina Rissanen kiteyttää Terve talo -konseptin idean terveelliseksi rakentamiseksi sisäilmaterveille.
– Sen rinnalle on tarvittu sisäilmaesteettömyyden käsite kattamaan hyvinvoinnin mahdollistava esteetön rakentaminen jo vaikeasti sairastuneille. Kun terveessä rakentamisessa saatetaan pyrkiä karsimaan ongelmia, niin sisäilmaesteetön rakentaminen etsii optimaalisia vaihtoehtoja.
– Esimerkiksi ei valita puurakentamista siksi, että sitä yleisesti pidetään hyvänä. Puu on kuitenkin ongelma niille monille, joiden keho ei siedä puun päästöjä. Joitakin muitakin ratkaisuja on Suomessa kokeiltu: ainakin metallisissa merikonteissa sekä savitaloissa asuu sisäilmasairaita. Näissäkin materiaaleissa on kuitenkin omat ongelmansa, jonka vuoksi ne eivät sovellu kaikille, Niina Rissanen kertoo.
Sisäilmalupaustiimi onkin tuottanut suunnitelman ja havainnekuvat sisäilmaesteettömästä tyyppitalosta. Sen rakennusmateriaalina on Wienerbergerin Poroton-kennoharkot.
– Tämä tuote on ollut joitakin vuosia tunnettu sisäilmasairaiden rakentajien yhteisössä. Toivommekin siitä vaihtoehtoa nykyisin vallassa olevalle puupohjaiselle sisäilmarakentamiselle, Niina Rissanen sanoo.
Yksiaineiset rakenteet turvaavat sisäilmaa
Hyvä sisäilma on tärkeä kaikissa rakennuksissa on kyseessä koti, työpaikka tai koulu. Poroton-kennoharkkoa on käytetty muun muassa vuonna 2019 valmistuneessa Lapin yliopiston harjoittelukoulun laajennuksen ulkoseinissä, jotka toimivat myös kantavana rakenteena.
– Kaiken kaikkiaan tavoitteena oli käyttää turvallisia ja terveellisiä sekä kestäviä ja ajan patinaa sietäviä materiaaleja. Julkisivussa käytettiin samoja materiaaleja, joita muissa koulun rakennuksissa jo oli, kertoo arkkitehti SAFA Hanna-Maija Tervo alt Arkkitehdit Oy:stä.
Laajennus on toteutettu Terve talo -kriteerien mukaisesti.
– Puhdas ja terveellinen sisäilma on turvattu muun muassa siten, että rakenteet ovat yksiaineisia, pinnoitteet vesihöyryä läpäiseviä ja sisäpintojen käsittelyissä sekä pintamateriaaleissa on huomioitu massiivirakenteiden kosteuskäyttäytyminen.
Esimerkiksi alapohja on kiillotettua betonia, sitä ei ole pinnoitettu. Rakennus on suojattu ulkoverhouksella. Rakennuksessa on myös radontuuletus.
– Tiili sisätilan pintana sitoo itseensä kosteutta kesällä ja syksyllä ja luovuttaa sitä talvella, kun sisällä on kuivaa. Kouluissa on vähän kosteuden lähteitä ja suuri sisäilmahaitta onkin liian kuiva ilma talvella, Tervo toteaa.
Kuva: Wienerberger
