Kahi-tehtaalla pakkaaja on silmät tarkkana työvuorollaan
Kalkkihiekkatiiliä ja -harkkoja valmistetaan Pohjoismaissa ainoastaan Saint-Gobain Finlandin Weberin Kiikalan Kahi-tiilitehtaalla. Toimintansa tehdas aloitti 1969, joten pyöreitä vuosia vietettiin viime vuonna. Yksi 50-vuotiaan tehtaan työntekijöistä on Roman Karro. Hänen työpäivänsä kuluvat pakkaamolla, jonka läpi kulkee lähes kymmenen miljoonaa kalkkihiekkakiveä vuodessa.
Kuka: Roman Karro
Työ: pakkaamotyöntekijä, Weber
Alalla: noin 4 vuotta
Virosta Suomeen 2005 muuttanut Karro on ammatiltaan alunperin hitsaaja. Sitä työtä hän ehti tehdä 17 vuotta. Kalkkihiekkakivien parissa Kiikalan tehtaalla Karro oli töissä ensimmäisen kerran jo vuonna 2013, mutta silloinen pesti oli määräaikainen ja hän palasi tekemään hitsaajan hommia.
”Kun entinen esimies soitti vuoden 2017 lopulla ja kysyi kiinnostaisiko minua uudelleen työ Kahi-tiilien parissa, ei tarvinnut kauaa miettiä. Täällä on mahtava työporukka ja työ on mielekästä. Aloitin puristimilla eli tiilien muotteihin puristamisen parissa, mutta pakkaamon puolelta jäi henkilöitä eläkkeelle, joten siirryin pian tänne”, Roman Karro kertoo.
Kiikalan tehtaan pakkaamolla tehdään töitä kolmessa vuorossa. Aamu alkaa kuudelta, välivuoroon tullaan kello kymmenen ja iltavuorolainen saapuu iltapäivällä kahdelta. Tehdaalla automaatio on viety prosessissa niin pitkälle, ettei tiiliin ja harkkoihin tarvitse varsinaisesti käsin koskea. Kalkkihiekkatiilet ja -harkot kulkevat vaunuissa linjoja pitkin tuotannosta pakkaamoon, jossa tapahtuu koneellinen erien huputus. Eri kokoisia ja merkkisiä tiiliä on kymmenkunta, joten pakkaamopuolella pitää olla tarkkana, että kaikki menee oikein.
”Kaikki on automatisoitua ja pakkaamolla tärkein tehtävämme on seurata, että kaikki sujuu, kuten pitää. Toisinaan materiaalia rikkoutuu ja koneet pysähtyvät. Silloin korjataan koneet ja siivotaan rikkoutuneet tiilet pois linjalta. Sanoisin, että 60 % tästä työstä on kuitenkin seurantaa”, hän toteaa.
Mikä on työssäsi parasta?
Meillä on tehtaalla mahtava yhteishenki. Työkaverit auttavat toisiaan ja fiilis on hyvä. Aiemmin hitsaajana ei esimerkiksi tauoilla kukaan puhunut mitään. Täällä kahvilla puhutaan ja kerrotaan vitsejä. Lisäksi meillä on esimieheni kanssa samantyyppinen ajattelumalli. Hänkin on urheilumiehiä ja se on kiva lisäbonus, kun tulee juteltua sitten siitäkin.
Mikä työssäsi on haastavinta?
Jos linjalla vaunu rikkoutuu tai tippuu tiiliä, niin niiden korjaaminen on fyysisesti hyvinkin raskasta ja välillä myös vaikeaa, jos tila on ahdas. Meidän suurin harkko painaa 16 kiloa.
Mistä olet työssäsi ylpeä?
Meillä on tehtaalla aloitelaatikko, johon voi jättää kehitysideoita. Olen ideoinut jo muutaman keinon, joilla tätä työtä on voinut helpottaa ja ne on oikeasti otettu käyttöön. Tuntuu hyvältä, että voi vaikuttaa.
Kerro itsestäsi jotain, mitä muut eivät välttämättä tiedä.
Urheilu on minun juttuni. Harrastin Virossa vapaapainia ja jalkapalloa. Myös Suomessa jalkapallo kuuluu elämääni ja olin pari vuotta joukkueeni kapteenina divaritasolla. Nykyinen joukkueeni on Salon Wilpas kakkonen ja nousimme juuri vitosdivarista neloseen. Korona nyt tosin hieman sekoitti kuvioita, mutta kesällä toivottavasti pääsemme taas pelaamaan.
Anna vinkkisi alalle aikovalle.
Tätä työtä ei opeteta koulussa, vaan sen oppii paikan päällä tekemällä ja työkaverien opastuksella. Kaiken voi myös oppia, ja jos ei ensimmäinen kerta aina onnistu, niin toisella kertaa kyllä. Pää pystyyn vaan ja aina positiivisen kautta. Tämä on hyvä ala tehdä työtä, rakentaminen ei lopu koskaan.
Millaista Suomea haluat olla rakentamassa?
Haluan olla mahdollistamassa turvallista Suomea. Meillä töissä työturvallisuus on numero yksi, ja toivon muillekin ennenkaikkea turvallista työntekoa.