Paalutuskoneen kuljettaja varmistaa perustukset pehmeällä maaperällä

Paalutuskoneet ovat olleet Jyrki Valkilan konetyökavereita jo vuosikymmeniä. Järeän kokoluokan kone toimii Valkilan käskytyksessä kuin ajatus. Vaikka paalujen maahanlaitto hoituu mieheltä rutiinilla, tuovat jännitystä toisinaan työmaan kovanpohjan korkeuserot. ”Vierekkäiset paalupaikat voivat olla hyvinkin erilaisia, vaikka miten tarkasti asia olisi ennalta yritetty arvioida”, ammattimies tietää.

Kuka: Jyrki Valkila
Työ: Paalutuskoneen kuljettaja, Pirkan Rakentajapalvelu Oy
Alalla: 30 vuotta

Paalutusta tarvitaan maaperälle, joka ei muuten olisi riittävän kantava rakennusta varten. Paalutuksen avulla rakennukselle, tielle tai vaikkapa sillalle saadaan tehtyä perustukset, jotka kestävät tukevasti paikoillaan pehmeämmälläkin maaperällä.

Koko Suomessa, mutta etupäässä Etelä-Suomen alueella toimiva Pirkan Rakentajapalvelu Oy tekee teräsbetonipaalutuksia, teräsputkipaalutuksia poraamalla ja lyömällä sekä tukiseiniä. Yrityksessä paalutuskoneen kuljettajana työskentelevä Jyrki Valkila on puuhannut maansiirtotöiden äärellä jo pikkupojasta.

”Olen yrittäjäperheen vesa, ja maarakentaminen tulee verenperintönä isältä. Olen lapsuudesta asti ollut maanrakennushommissa mukana. Kun isän firma siirtyi 1980-luvun lopulla veljelleni, minä kuuluin kalustoon. Pienen syrjähypyn olen vuosien saatossa tehnyt Skanskalle, mutta sekin liittyy siihen, että yrityksen liiketoiminta ja koneet myytiin sinne ja minä siirryin kaupan mukana. Kun veljeni Jouni Valkila perusti muutaman vuoden tauon jälkeen nykyisen Pirkan Rakentajapalvelu Oy:n, palasin minäkin perheyritykseemme. Myös toinen veljeni Jarmo Valkila on yrityksessä samoissa paaluhommissa kuin minä.”

Paalutuskoneen käyttö ei ole mitään pientä puuhastelua. Valkilan ohjaama teloilla liikkuva kone painaa 64.000 kiloa. Pelkkä vasara, jolla paaluja maahan lyödään, painaa 10.000 kiloa.

”Tarkkaa tekemistähän se on. Koneenkäyttäjän työparina ja oikeana kätenä on aina apumies, joka huolehtii nostoapuvälineiden kiinnittämisestä ja tekee jatkoksia, jotta paalut ovat konemiehelle lyötävissä oikein. Olen itsekin aloittanut apumiehenä urani. Kuljettaja ja apumies ovat tiivis työpari. Molempien on oltava hyviä, jotta lopputulos on hyvä”, Valkila korostaa tiimityötä.

Valkilan edellinen työmaa Hämeenlinnassa valmistui juuri viikon uurastuksen jälkeen. Siellä maahan lyötiin 250 paalua. Seuraava työmaa starttaa Keravalla, jossa miestä odottaa 1000 paalua noin kuukauden työrupeamana.

”Työmaan alussa lyön koepaaluja eri puolille aluetta ja tarkistan kovan pohjan sijaintia. Työhöni kuuluu olla myös linkki paalutehtaan ja työmaan välillä. Välitän tietoa paalujen valmistajalle, että minkä pituisia paaluja työmaalla tarvitaan. Paalujen mitoitus menee metrin väleillä. Pisin yhtenäinen paalu on 15 metriä, mutta jatkoksilla niistä saadaan tietenkin aina sen pituisia, kuin tilanne vaatii”, hän kertoo.

Mikä on työssäsi parasta?

Työnihän on melkoista toistoa päivän aikana. Paalua lyödään maahan, otetaan seuraava ja taas lyödään. Työ on hyvällä tavalla tuttua ja olen siinä hyvä. Työstä tekee vaihtelevaa ja mielenkiintoista se, että jokainen työmaa on omanlaisensa. Maahan lyötävät paalut ovat eri pituisia ja tekemiseen tuo eroa, onko kyseessä kolmemetrinen vai kolmekymmentämetrinen paalu.

Mikä on työssäsi haastavinta?

Paalutuksissa on niitä helppoja tapauksia ja sitten myös niitä vaikeampia. Vaikeutta tuo maaperään liittyvät seikat, kuten kovan pohjan korkeusvaihtelut. Paalujen pituuserot voivat olla hyvinkin isoja ja vierekkäiset paalupaikat voivat olla merkittävästikin erilaisia, vaikka miten tarkasti asia olisi ennalta yritetty selvittää.

Myös aikataulut ovat työmailla nykyään entistä tiukemmat. Hommien pitäisi valmistua yhä nopeammin. Toki teemme aina työmme mahdollisimman nopeasti, mutta laatu ei saa kärsiä. Emme myöskään aina pääse aloittamaan silloin kun pitäisi. Jos esimerkiksi maanrakennustyöt ovat jäljessä omasta aikataulustaan, emme pääse aloittamaan omaa osuuttamme sovitusti. Valmistumispistettä ei kuitenkaan yleensä viedä eteenpäin, vaan meidän täytyy työosuudessamme kiriä aiempi viivästyminen kiinni. Täytyy myöntää, että se luo kyllä stressiä.

Mistä olet työssäsi ylpeä?

Vuosikymmenien kokemuksen myötä osaan paalutuksiin liittyen kaiken sen, mitä pitää mutta edelleen haluan oppia lisää ja kehittää ammattitaitoani. Osaan arvioida paalujen pituudet ja tilata siten oikean pituisia paaluja kohteisiin. Ylpeyttä tuottaa, että asennukset sujuvat oikein ja oikeaan paikkaan, eikä tule siirtymiä. Meidän tekemät työt eivät jää näkyviin, eikä niitä voi jälkeenpäin käydä katsomassa. Mutta kun ajelen ympäri Suomea, niin joissakin paikoissa kyllä mietin, että tuonkin olen paaluttanut, ja siinä se pysyy.

Anna jokin vinkki alalle aikovalle

Tämän työn oppii vain tekemällä, eikä suoraa koulutusta ole. Reitti kuljettajaksi lähtee siitä, että hakeutuu alan yritykseen apumieheksi oppisopimuksella. Sitä kautta pääsee tutustumaan työhön ja oppii mitä kaikkea tähän kuuluu ja miten hommat tehdään. Jos pohjalla on maanrakennusalan koulutus, niin sekin on hyvä pohja.

Paalutustöihin on tullut hiljattain käyttöön vaativuusluokitukset 1, 2 ja 3. Olin itse juuri ihka ensimmäisessä tähän liittyvässä koulutuksessa ja näyttökoe on enää suorittamatta. Koulutus kestää 4 teoriapäivää ja sen aikana kerrataan työhön liittyviä asioita ja annetaan myös näyttökoe. Jotta koulutukseen pääsee, pitää olla kuitenkin koneen kuljettamisesta vähintään kahden vuoden työkokemus. Tulevaisuudessa tätä ammattitutkintoa tullaan vaatimaan paalutusluokka 3:n tekemiseen.

Millaista Suomea haluat olla rakentamassa?

Hiilijalanjälki ei turhaan ole päivän sana ja on tärkeää, että rakennusmateriaaleja ei tuhlata. Omassa työssäni pystyn vaikuttamaan asiaan silläkin tavalla, että tilaan työmaalle mahdollisimman oikean pituisia paaluja. Jos esimerkiksi lyödään ylipitkiä paaluja, niitä joudutaan katkaisemaan ja jää ylijäämää. Näinkin toki toisinaan on, mutta nämä hukkapalat viedään murskattavaksi, josta materiaali menee kierrätyskäyttöön. Käytössämme olevat suomalaisen Junttan Oy valmistamat paalutuskoneet ovat tehokkaita sekä vähäpäästöisiä ja aiheuttamamme hiilijalanjälkemme on mahdollisimman pieni.

 

Paalutuskoneen kuljettaja varmistaa perustukset pehmeällä maaperällä

Paalutuskoneet ovat olleet Jyrki Valkilan konetyökavereita jo vuosikymmeniä. Järeän kokoluokan kone toimii Valkilan käskytykses…

Työnjohtajan To Do -listalla kilometri paaluja päivässä

Lujabetonin Pernajan paalutehtaalla työskentelevä Kaj-Mikael ”Micke” Weissman on viihtynyt puolet elämästään paalujen pari…

Koneinsinöörin tie taivaalta maan alle

Aikoinaan kesätöiden perässä kotiseudulleen Satakuntaan palannut Matias Anttila olisi monen työnantajan mieleen. Kaikesta kiinn…