Weberin kehityspäällikkö toi ensimmäisenä esiin matala-alkalisten lattiatasoitteiden hyödyt sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi

Terve ja turvallinen lattia sekä ennalta määritelty tiukka aikataulu ovat joskus haastava yhdistelmä. Matala-alkalisten tasoitteiden puolesta pian 20 vuotta puhunut Saint-Gobainin lattiatasoitteiden kehityspäällikkö ja konsernin kansainvälisen osaamiskeskuksen vetäjä Gunnar Laurén on iloinen siitä, miten tärkeäksi myös muut aiheen tänä päivänä kokevat.

Kuka: Gunnar Laurén
Työ: kehityspäällikkö, Saint-Gobain Finland Weber
Alalla: 25 vuotta

Sisäilmaongelmat aiheutuvat usein lattiapäällysteessä ja liimassa olevien orgaanisten aineiden hajoamisesta haitallisiksi päästöiksi betonin alkalisen kosteuden vaikutuksesta. ”Hajoamisreaktio ja siitä aiheutuvien terveydelle haitallisten yhdisteiden syntyminen voidaan estää käyttämällä betonin päällä vähintään 5 millimetrin matala-alkalista tasoitekerrosta”, tarkentaa Weberin lattiatuotteiden kehityspäällikkö Gunnar Laurén. Kehitysinsinöörinä vuonna 1995 silloisella Optirocilla aloittanut Laurén tietää mistä puhuu. Jo 2000-luvun alkupuolella hän nosti esiin matala-alkalisten lattiatasoitteiden merkityksen sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyssä.

Weberin lattiatasoitteita tehdään Suomusjärvellä Kiikalan tehtaalla. Siellä Laurén vierailee säännöllisesti, sillä paikan päällä uusia kehityskohteita huomaa helpommin ja ideoita syntyy luontevasti. Pääsääntöisesti miehen työpiste on Paraisilla, jossa sijaitsee koko Saint-Gobain -konsernin lattiatasoitteisiin keskittynyt osaamiskeskus. Laurén toimii sen vetäjänä.

”Saint-Gobainilla on pumpattaviin lattiatasoitteisiin liittyvää toimintaa useassa maassa. Osaamiskeskuksessa testaamme ideoita maailmalta ja kehitämme tuotteita raaka-ainetoimittajien kanssa. Joissakin tasoitteissa voi komponentteja olla yli 20 erilaista. Me sitten tutkimme ja testaamme, mitä kannattaa käyttää erilaisissa tuotteissa parhaan lopputuloksen saamiseksi”, kemiantekniikkaa Åbo Akademissa opiskellut diplomi-insinööri kertoo.

Osaamiskeskuksen palvelutehtävänä on myös antaa Saint-Gobain -perheeseen kuuluville yksiköille vinkkejä pumpputasoitteiden maailmanvalloitukseen. ”Työstämme reseptejä ja ehdotamme mitä kemikaaleja ja sideaineita kannattaa käyttää”, Laurén kiteyttää.

Vastuullisuus on kehityspäällikön työssä vahvasti mukana: ”Työni suola on löytää ratkaisuja siihen, että kaikki lattiatasoitteissa ja myös lattiarakenteissa käytettävät aineet saadaan entistä turvallisemmiksi ja siten ympäristöystävällisemmiksi. Tähän liittyen pohdinnan alla on esimerkiksi, miten raaka-ainepuolella saadaan eri teollisuusprosessien sivuvirrat hyödynnettyä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti.”

Laurénin löytää usein laboratoriosta tiimiläistensä seurasta. ”Kehitän testimenetelmiä ja laitteita, jotta saamme entistä tehokkaammin ja nopeammin parempia tuotteita työpöydältä työmaalle. Ajantajukin saattaa kadota tekemisen huumassa”, hän tunnustaa.

Weberin ratkaisut ja tuotteet edustavat kestävää kehitystä parhaimmillaan. ”Pyrimme jatkuvasti vaikuttamaan rakennusalan kehitykseen sekä kehittämään tuotteitamme ja ratkaisuja, jotka auttavat asiakkaita ja koko yhteiskuntaa taloudelliseen menestykseen, kestävään ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin. Nordic sustainable floor -kehityshankkeen tuloksena toimme markkinoille vuoden 2014 lopulla lattiatasoitteet, joiden hiilijalanjälki oli selvästi pienempi kuin aiemmin. Nyt on jo tuotteita, joissa se on vieläkin pienempi kilpailijoihin verrattuna.”

Mikä on työssäsi parasta?

Parasta työssäni on laaja ja vaihteleva työnkuva, mikä tekee työstäni mielenkiintoisen joka päivä. Minulle sopii, etten tiedä, mitä seuraavana päivänä tulee vastaan. 25 vuoden jälkeenkin koen työni inspiroivana ja pidän siitä, että saan luoda ratkaisuja erilaisiin ongelmiin.

Mikä on työssäsi haastavinta?

Työn laaja-alaisuus tekee sen, että ajanhallinta tuo haasteita ja systemaattinen ajankäyttö korostuu. Haluaisin olla enemmän labrapuolella, mutta yhtä lailla olla yhteyksissä raaka-ainetoimittajien kanssa ja tietenkin tavata asiakkaita sekä käydä erilaisilla työmailla. Se, miten nämä kaikki saadaan sopimaan yhteen, ei ole aina ihan helppoa. Työhöni kuuluu myös paljon reissaamista ulkomailla. Pakko mainita, että koronasta on seurannut se positiivinen asia, että aiemmin matkustamiseen käytetty aika on käytettävissä nyt ydinhommiini eli kehitystyöhön ja ajatteluun.

Mistä olet työssäsi ylpeä?

Vuonna 2004 pidin eräässä seminaarissa puheenvuoron matala-alkalisten lattiatasoitteiden suojavaikutuksesta. Se oli ensimmäisiä julkisia esiinnostoja betonin ja lattiapäällysteiden ongelmakohdista ja sanomani oli, että matala-alkalisten tasoitteiden käyttö antaa suojaa ja ratkaisee näitä ongelmia. Kesti useamman vuoden, ennen kuin muut tulivat mukaan. Asian tiimoilta on myös jo tieteellisiä tutkimushankkeita, mikä on erinomainen asia.  Toinen ylpeydenaiheeni on se, että lattiatasoitteemme saivat ensimmäisenä EPD-ympäristöselosteet Suomessa ja samalla maailmassa. Uusilla tasoitteilla hiilijalanjälki on vähintään 20 % ja erikoistuotteella jopa 40 % pienempi kuin parhaalla kilpailijalla.

Kerro itsestäsi jotain, mitä muut eivät välttämättä tiedä

Harrastan purjehdusta ja veneilyä. Minut on jopa kastettu purjeveneessä. Navigointi on myös lähellä sydäntäni. Paraisten navigaatioseura on Suomen toiseksi vanhin alan seura Porin jälkeen, ja olen seuran kommodori. Olen toiminut vuosia saaristo-, rannikko ja avomerilaivurin kursseilla opettajana.

Millaisen vinkin antaisit alalle aikovalle?

Hanki laaja-alainen koulutus. Kehityshommissa ei tiedä, mitä kaikkea täytyy osata ja ymmärtää. Samoin kannattaa olla avoin kaikenlaisille impulsseille ja valmis hahmottamaan asioita monelta kantilta, ei vain yhdestä näkövinkkelistä.

Millaista Suomea haluaisit olla rakentamassa?

Olen sitä mieltä, että kiertotalouteen pitää satsata entistä enemmän. On tärkeää, että eri tahot ymmärtävät sen tuomat mahdollisuudet ja hyvät asiat. Tähän liittyvä tärkeä aihe on vastuullisuus ja kestävyys. Reseptien optimointi ja energiankäyttö ovat asioita, joilla voi vaikuttaa.