Paalut

Paalut ovat heikosti kantavan maan perustamisratkaisuja, joita tarvitaan erityisesti kaupunkien tiiviisti rakennetuilla kaava-alueilla, kun rakennukselle ei ole mahdollista valita sijaintia hyvin kantavalla maapohjalla. Paalujen tehtävänä on ottaa vastaan rakennuksen paino ja siirtää se kallioon tai kantavaan maakerrokseen ja näin mahdollistaa rakentaminen painuvalla maaperällä. Maaperän kantavuutta vahvistetaan lyömällä paalut riittävän syvälle, jopa peruskallioon asti. Paalutus tapahtuu erityisillä paalutuskoneilla. Suomalaiset paalutuskoneet ovat valloittaneet maailmaa monella mantereella ja niillä on merkittävä markkinaosuus globaalisti.

Historia: puusta teräsbetoniin

Paalutus on vanha rakentamisen tekniikka, jonka juuret ulottuvat satojen vuosien päähän. Esimerkiksi Venetsian rakennukset ovat paalutettuja ja Suomessa Turku lepää laajalti paalutettujen perustusten varassa. Myös Malmin lentokenttä on rakennettu paalutetulle suoalueelle.

Varhaisimmat paalut tehtiin puusta. Puun rajallinen kestävyys ja lahoaminen kuitenkin saivat katseet kääntymään muihin materiaaleihin, ja toisen maailmansodan jälkeen betonipaalut alkoivat vähitellen korvata puupaaluja. 1960-luvun lopulla siirryttiin yhä enemmän betonipaaluihin ja jonkin verran myös teräspaaluihin. Nykyisin yleisimmät käytössä olevat paalutyypit ovat teräsbetonipaalut ja teräsputkipaalut, mutta myös puupaalutusta käytetään yhä, etenkin väliaikaisten rakenteiden alla.

Betoni on osoittautunut käytössä taloudelliseksi ja hyvin kestäväksi materiaaliksi, sillä kaikkein vanhimmissakaan betonipaalukohteissa ei ole havaittu paalujen aiheuttamia ongelmia. Betoniset RT-Betonipaalut® tarjoavat ratkaisuja erityyppisiin kohteisiin ja kuormituksiin ja näiden E-paalutyypeissä on ratkaisuja erilasiin kemiallisiin maaperän rasituksiin.

Paalutuksella on pitkät perinteet, mutta se on myös hyvin mukana digitalisaatiossa. Paalujen kantavuutta voidaan valvoa iskuaaltoa mittaamalla PDA-mittauksella ja niiden sijainti saadaan tarkasti kohdalleen satelliittipaikannuksella.

Paaluja moneen lähtöön

Jokainen rakennushanke on omanlaisensa. Hankkeen yksityiskohdat ja maaperän laatu määrittelevät sen, kuinka paalutus tulee toteuttaa ja mitä paalutuotteita kannattaa käyttää. Lyöntipaalut ja porapaalut soveltuvat erilaisiin tarkoituksiin.

Paalut voidaan ryhmitellä niiden toimintatavan mukaan neljään luokkaan:

• Tukipaalun kautta kuorma siirtyy kärjen kautta kallioon tai muuhun tiivisrakenteiseen maapohjaan.
• Kitkapaalussa kuorma välittyy ympäröivään maahan vaippapinnan ja kitkamaan välisen kitkan avulla. Kitkapaalua käytetään yleensä silloin, kun kallion tai tiivisrakenteisen pohjakerroksen päällä oleva karkearakeinen maakerros on erittäin paksu.
• Koheesiopaalun kuorma puolestaan välittyy maan ja vaippapinnan välisen adheesion eli kahden aineen välisen vetovoiman avulla. Koheesiopaalua käytetään vain silloin, kun koheesiomaakerros on erityisen paksu tai kova.
• Välimuotopaalun toimintatapa on kaikkien edellä mainittujen yhdistelmä.

Betoni on paalumateriaalina erinomainen lujuutensa vuoksi, ja pitkäikäisyytensä ansiosta se on myös ympäristöystävällisen valinta. Ennen kaikkea se on turvallinen materiaali, joka kestää hyvin maaperän rasituksia. Betonipaaluilla syntyy rakennuksille varma perustus kohtuullisilla paalumäärillä. Betoninen lyöntipaalu onkin yleensä paras ja edullisin perustamistapa, etenkin savi- ja pehmeikköalueilla, kun kantava maakerros on syvällä.