Kiertotalous

Rakennetun ympäristön osuus maailman kokonaispäästöistä on merkittävä. Siksi siihen liittyvillä ympäristöteoilla on myös suuri vaikutus ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suurin osa rakennuksen päästöistä syntyy sen käytön aikana, mutta rakennusmateriaaleilla, rakentamistavoilla ja purettavien rakennusten kierrättämisellä on luonnollisesti myös merkitystä.

Kun puhutaan kierrättämisestä, harva tulee ensimmäisenä ajatelleeksi kivirakennuksia. Kivipohjaiset materiaalit, kuten betoni ja tiilet kuitenkin kiertävät ja vieläpä erittäin tehokkaasti: nykyisin jo yli 80 % kivirakentamisen materiaaleista on kierrätettävissä. Kivipohjainen rakentaminen myös käyttää vuosittain raaka-aineina yli 400.000 tonnia erilaisia kierrätyspohjaisia materiaaleja.

Kierrätetyn kiviaineksen käytössä voidaan toimintaa myös tehostaa vielä huomattavasti. Rakennushankkeissa tarvitaan lainsäätäjiltä ja tilaajilta asennemuutosta ja uskallusta antaa mahdollisuus käyttää kierrätysmateriaaleja. Lainsäädäntöä tulisi kehittää niin, että uusiomateriaalien käyttö olisi aidosti ensisijainen vaihtoehto, jos niitä vain on saatavilla.

Kiertotalous ja kierrätysmateriaalien parempi hyödyntäminen on koko Suomen kannalta tärkeä asia.

Esimerkiksi Helsingin Kehä I -tien Kivikon eritasoliittymän rakentamisessa on käytetty noin 100 000 tonnia betonimursketta. Kierrätettyä betonimursketta voitaisiin käyttää maanrakennuksessa paljon enemmän. Se olisi usein rakentajalle ja tilaajalle edullisempi sekä samalla myös hiilijalanjäljen ja kiertotalouden kannalta parempi vaihtoehto.

Rakennusmateriaalien käyttäjät vaativat materiaaleilta korkeaa tasoa. Se on aivan oikein ja kestävän rakentamisen perusta. Myös uusiomateriaaleille on asetettava laatuvaatimukset ja valvottava, että ostaja saa sitä mitä tilaa. Markkinoilla löytyy jo tutkittuja ja laadukkaita uusiomateriaaleja ja -tuotteita. Laatu tai sen puute eivät ole kestäviä selityksiä kierrätysmateriaalin väheksymiselle