Lakan Betoni kehitti sairaaloiden sädehoitotiloihin soveltuvan harkon

Lakan Betoni on kehittänyt innovatiivisen säteilyltä suojaavan raskasbetoniharkon ala-, väli-, yläpohja- ja seinärakenteisiin sekä uudis- että korjausrakentamiseen.

Harkon betonimassan kuivatiheys on 3 800 kg/m3, mikä on noin 1 500 kg /m3 enemmän kuin normaalissa valmisbetonissa. Lakan harkko on muottiin valettua raskasbetonia, jonka säteilysuojaominaisuudet perustuvat juuri tavallista suurempaan kuivatiheyteen. Raskasbetoneiden tiheys saavutetaan käyttämällä raskaita luonnollisia aggregaatteja, kuten bariumsulfaattia, magnetiittia tai valmistettuja aggregaatteja, esimerkiksi rautaa. Lakan harkoissa on käytetty Lkab Mineralsin Kiirunan kaivoksilla valmistamaa MagnaDense-rautamalmituotetta. Joensuun tehtaalla MagnaDensea on aikaisemmin käytetty nostureiden vastapainokappaleiden valmistuksessa. Harkkojen raaka-ainereseptiikka on sama kuin nostureiden vastapainoissa, mutta tuotekoneella teräsmuotteihin puristetut harkot ovat huomattavasti kuivempia, myös niiden massan raekoko on pienempi ja rakenne tiheämpi kuin muottiin valettavassa valmiissa raskasbetonissa.

Raskasbetoniharkon kehittämisessä tutkittiin harkolle monia eri kokoja ja päädyttiin kokoon 150x150x200 mm. Yksi harkko painaa 17,5 kiloa.

– Haastavinta kehitystyössä oli harkon ympäri olevien ponttien pyöreä aaltomainen muoto. Tämä todettiin parhaaksi muodoksi säteilyä vastaan. Näin saatiin harkkojen välille mahdollisimman tiivis sauma, mutta laastillekin jää sopivasti tilaa, kertoo Lakan Betonin projekti- ja tuotekehitysinsinööri Jussi Kakkonen. Hän on ollut ideoimassa raskasbetoniharkkoa aivan alusta asti ja vastannut harkon ulkomuotojen suunnittelusta.  Hän on lopputulokseen tyytyväinen.

–  Olemme hakeneet harkolle sekä mallisuojan että hyödyllisyysmallisuojauksen. Tärkeintähän on tietenkin, että muurareilta ollaan saatu positiivista palautetta, Kakkonen jatkaa.

Sujuvaa muurata, lyhyt kuivumisaika

Ympäriponttaus nopeuttaa muurausta ja tukevoittaa rakennetta. Pontit toimivat muurauksen ohjurina ja piilosauman ansiosta seinään ei jää näkyviä laastisaumoja. Harkot voi asentaa ilman pystylaastia.

Raskasbetoniharkot valmistetaan valvotuissa olosuhteissa maakosteasta betonimassasta tuotekoneella valumuottiin tiivistäen. Tämä takaa harkkojen mittatarkkuuden ja tasalaatuisuuden. Ohutsaumamuuratun harkkorakenteen kuivumisaika työmaalla on merkittävästi lyhyempi verrattuna paikallavaluun.

Raskasbetoniharkon ensimmäinen referenssikohde Sairaala Nova

Jyväskylässä sijaitsevan Sairaala Novan sädehoitoyksikön 330 neliön kokonaispinta-ala jakautuu kolmeen bunkkeriin. Sädehoitoyksikön seinärakenteissa on käytetty noin 20 000 raskasbetoniharkkoa.

Sen lisäksi, että harkkojen suuri tiheys suojaa hyvin säteilyltä, se mahdollistaa myös sen, että rakenteista on voitu tehdä ohuempia, jolloin huonetilaa saatiin lisää. Sädehoitotilojen kantavien seinien rakenne ovat metrin paksuisen raskasbetonimuurin ja 30–60 senttimetrin säteilysuojaharkkoseinän yhdistelmä. Väliseinissä raskasbetoniharkkoseinän paksuus on maksimissaan 75 senttiä. Tavallisesta betonista valettuna rakenne olisi kaksi kertaa paksumpi.

#BuildingLife

#BuildingLife on yhteinen, kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten pä…

Finnsementti toi markkinoille uuden vähäpäästöisen sementin

Finnsementti on tuonut markkinoille ympäristöystävällisen ja väh…

Finnsementti investoi CO2-päästöjen vähentämiseen – Raaheen jauhatuslaitos

Finnsementti investoi uuden kiertotaloutta edistävän masuunikuonan jauhatuslaitoksen rakentamiseen Lue lisää

Ruduksen uusi innovaatio Uuma: kierrätyskiviainesta valmisbetoniin

Rudus on jatkanut kierrätys- ja uusiokiviainesten käyttöä edistävää tuotekehitystään ja testannut kierrätyskiviainesten käyttöä…

Betonituotevalmistajat tekevät hartiavoimin työtä hiilijalanjälkensä pienentämiseksi

Kotimaiset betonituotevalmistajat ovat tehneet töitä tosissaan maisemabetonituotteiden hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Lyhyessä ajass…

Vähähiiliset tiilituotteet osana kestävää rakentamista

Tiilen valmistuksessa suurimmat CO2-päästöt syntyvät polttoprosessissa ja siksi tiiliuunissa käytettävällä polttoaineella on suuri m…