Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on kivestä ja savesta valmistettavien rakennusmateriaalien osalta biodiversiteettiin vaikuttavista ajureista voimakkain. Siksi ilmastovaikutusten vähentäminen eli hiilijalanjäljen pienentäminen on ylivoimaisesti tärkein luontokatoa ehkäisevä toimi alalla.
Vaatimukset rakentamisen ja rakennuskohteiden kasvihuonepäästöjen vähentämiselle ovatkin tiukentuneet voimakkaasti ja tulevat entisestään tiukentumaan erilaisten sitoumusten ja lainsäädännön kautta. Koska rakennusvaiheen päästöistä suurin suuri osa on materiaaliperäisiä, on selvää, että materiaalivalmistajien on kehitettävä tuotteita ja ratkaisuja, joilla erityisesti tuotteista aiheutuvia, koko rakennuksen elinkaareen vaikuttavia päästöjä voidaan leikata.
Kivirakentamisen alalla on tehty jo pitkään tuloksellista työtä ilmastonmuutosta aiheuttavien hiilipäästöjen vähentämiseksi. Niin tuotannon prosessit kuin käytettävät materiaalit ja niiden kierrätysmahdollisuudet ovat kehittyneet merkittävästi. Markkinoille on viime vuosina tullut useita vähähiilisiä tuotteita ja ne ovat alan yrityksistä jatkossakin tärkeitä kehityskohteita.
Tuotannossa suurimmat päästöt syntyvät useimmiten raaka-aineiden kuumentamisesta hyvin korkeisiin lämpötiloihin, joka on vaatimus tuotteiden lujuuden ja kestävyyden saavuttamiseksi. Poltossa on siirrytty käyttämään mahdollisuuksien mukaan uusiutuvia- tai kierrätyspolttoaineita fossiilisten polttoaineiden sijaan.
Erityisesti betonia on perinteisesti pidetty ”ilmastopahiksena” sen suurten käyttömäärien sekä sementin valmistamisessa syntyvien päästöjen vuoksi. Suomalainen sementtiteollisuus on investoinut viime vuosikymmeninä runsaasti vähentääkseen hiilidioksidipäästöjään: kotimaisen sementin hiilijalanjälkeä on onnistuttu pienentämään jo yli neljäsosalla, ja sama positiivinen kehitys jatkuu. Tehokkaita päästövähennyskeinoja ovat olleet muun muassa energiatehokkaammat prosessit ja kierrätyspolttoaineiden käyttö sekä kalkkia korvaavat klinkkerimateriaalit. Myös hiilidioksidin talteenottojärjestelmät ovat tulossa yhdeksi lisäksi keinovalikoimaan.
Uusien tehokkaiden ratkaisujen pohjalta rakentuvat huomisen vähähiilisemmät kaupungit
Rakentamisen hiilijalanjälkeen vaikuttavat osaltaan myös käytettävien materiaalien kestävyys, huollon tarve, kierrätettävyys ja uusiokäyttö. Kivi on ympäristöystävällinen materiaali kaikilla edellä mainituilla mittapuilla.
Kivi kiertää tehokkaasti: tiilelle ja betonille on olemassa toimiva, markkinaehtoinen kierrätys, jonka ansiosta materiaalien kierrätysaste ylittää jo 80 %. Uusiokäyttömahdollisuudet kehittyvät jatkuvasti. Kierrätettyä materiaalia käytetään esim. infrarakentamisessa sekä osana uusiotuotteiden runkoainesta.
Kivirakennusten pitkä elinkaari tekee niistä ilmastonkin kannalta kestävän vaihtoehdon. Kivestä ei tehdä kertakäyttörakentamista, vaan rakennusten lujat rungot joustavat helposti uusiinkin käyttötarkoituksiin. Kivimateriaaleilla pystytään myös sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin eli rakentamaan siten, että lisääntyvästä kosteusrasituksesta syntyvät haitat voidaan eliminoida. Kivipohjaisten materiaalien raaka-aineet saadaan hyvin pieniltä maa-alueilta, joten niiden käyttö ei vaikuta juurikaan hiilinielujen pienenemiseen.
Karbonatisoituminen torjuu osaltaan ilmastonmuutosta
Nykyisin tiedetään, että betonirakennukset toimivat hiilinieluna sitomalla itseensä pysyvästi hiilidioksidia siltä osin kuin ne ovat kosketuksissa ilmaan. Tämä karbonatisoitumiseksi kutsuttu ilmiö on tunnettu jo vuosikymmeniä, mutta sitä ei ole aiemmin osattu ottaa huomioon ilmakehän hiilidioksidia alentavana tekijänä. Koska betonirakennuksia on paljon, niiden kyvyllä sitoa hiilidioksidia on aidosti merkitystä ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta.
