Puhdas energiantuotanto
Hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvilla energianlähteillä eli käytännössä vesi-, tuuli- ja ydinvoimalla.
Tarve puhtaan energian tuotannon massiiviseen lisäämiseen energian käytön samaan aikaan kasvaessa on haaste, jonka edessä Suomi ei ole yksin. Ilmastonmuutos on globaali uhka, jonka edessä aikaa muutokseen on rajallisesti.
Matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa kivirakentamisella on keskeinen rooli, jota harva tulee ajatelleeksi. Käytännössä puhtaan energian tuotannon kasvattaminen ei olisi mahdollista ilman kiveä: esimerkiksi tuulivoimapuistot, vesivoimalaitokset ja ydinvoimalat perustuvat kaikki kivirakentamisen ratkaisuihin. Tulevaisuuden vähähiilisiä kaupunkeja rakennettaessa tämä merkitys korostuu entisestään kaikkialla maailmassa.
Myös hukkalämmön käyttö voidaan rinnastaa uusiutuvaan energiaan, sillä sen hyödyntäminen vähentää polttoaineiden käytön tarvetta. Tämä on ymmärretty kivirakentamisen toimijoiden keskuudessa on jo pitkään, ja tuotantoprosessien aikana syntyvää hukkalämpöä hyödynnetäänkin moni eri tavoin kivipohjaisia rakennusmateriaaleja valmistavissa tehtaissa. Esimerkiksi Finnsementti ja LECA hyödyntävät tuotannon hukkalämpöä muuttamalla sen kaukolämmöksi lähiympäristön asukkaille, ja näin lämmitetään yhteensä n. 3000 asuntoa. Tiilitehtaat puolestaan hyödyntävät prosessinhukkalämpöä tiilien esikuivatukseen ennen polttoa sekä tehdastilojen lämmitykseen.
